Orpon pitäisi erota

Garden Helsinki -kohu on nyt vellonut jo monta viikkoa. Sanotaan, että Suomessa ei ole korruptiota, ehkä on ehkä ei, mutta sitä on ihan liikaa, että pojat sopivat juttuja keskenään. Ja tämä tapaus on siitä kyllä erittäin osuva esimerkki.

Hallitus veti ohituskaistaa kokoomuksen korista 35 miljoonan ehdollisen tuen Jan Vapaavuoren (kok) vetämälle hankkeelle, aikana, jolloin melkein kaikelle muulle on sanottu ei-oota. Rahaa ei ole ollut juurikaan muuhun liikuntapaikkarakentamiseen, rahaa ei ole ollut riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja oikeastaan kaikkeen on sanottu, että rahaa ei ole.

Mutta kun Jan Vapaavuori pyytää runttaamaan Garden Helsinki -hanketta läpi, niin sitten rahaa yllättäen onkin. No, kohteliaasti hän kuitenkin muisti kiittää junailusta.

Orpo myös väitti, että ei ole keskustellut asiasta Vapaavuoren kanssa, mutta sittemmin esiin kaivetussa sähköpostissaan Vapaavuori toteaa, että ”Petterin kanssa asiasta on puhuttu myönteiseen sävyyn.”

Orpon hallitus sai eduskunnassa luottamuslauseäänestyksessä riittävän enemmistön taakseen – hallituspuolueiden tuella. Asia olisi voinut olla toinen, jos tukirahapäätöstä ei olisi vedetty pois. Mutta oikeastaan tämä tukirahapäätöksen pois vetäminen vain alleviivasi sitä, että päätös oli alun alkaenkin hämärällä pohjalla.

Käydyssä keskustelussa Orpo intoutui siteeraamaan Täällä Pohjantähden alla -alla -trilogiaa. Rinnastus luottamuksesta ja sen menettämisestä oli nolo – varsinkin, kun se ei osunut lainkaan maaliinsa. Onkohan Orpo edes lukenut kyseistä teosta?

Myös liikuntaneuvoston puheenjohtaja Timo Heinonen (kok) antoi eduskunnalle joidenkin mielestä harhaanjohtavaa tietoa. Hänen puheistaan saattoi saada sen kuvan, että Garden Helsingin tukemista olisi valmisteltu valtion liikuntaneuvostossa, vaikka näin ei todellisuudessa ole tehty.

Monessa muussa maassa tällainen suhmurointi olisi jo johtanut pääministerin eroon. Demokratian uskottavuuden kannalta olisi toivottavaa, että näin kävisi myös Suomessa.

Orpon pitäisi erota.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 30.7.2026.

Hyvinvointivaltiossa pitäisi auttaa digitaidottomia

Yhteiskuntamme on nopeasti muuttunut vahvasti digitaaliseksi, ja kehitystä pyritään edelleen vauhdittamaan. Monia palveluita siirretään entistä enemmän verkosta löytyviksi. Näin tehdään muun muassa säästösyistä.

Kehitys ei ole kuitenkaan ongelmatonta. THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ei käytä lainkaan internettiä. Lukion tai ammatillisen tutkinnon suorittaneillakin prosentti nousee lähelle 30:tä. Yli 85-vuotiaiden kohdalla yli 70 prosenttia ei kykene asioimaan itse sähköisissä palveluissa. Noin 500 000 suomalaista ei osaa käyttää digilaitteita lainkaan tai ei ainakaan itsenäisesti.

Ratkaisuksi on hallituksen toimesta perustettu niin sanottuja Suomi-pisteitä, joissa saa digitukea viranomaisten kanssa asiointiin. Niitä ei kuitenkaan ole tarpeeseen nähden läheskään riittävästi. Tavoitteena on, että asiakas saisi palvelua pääsääntöisesti enintään tunnin ajomatkan päässä. Melkoinen matka, ja vielä vaikeampi, jos et omista autoa.

Mutta tarvetta olisi. Ystäväni kertoi joku aika sitten, että hän oli matkannut Pasilan Suomi-pisteelle, saadakseen neuvoa veroasioissa. Hän oli paikalla kaksi tuntia ennen sulkemisaikaa, mutta hänelle kerrottiin, että ei kannata jäädä jonottamaan, koska häntä ennen jonossa oli jo noin 100 henkeä.

Hallitusohjelmassa kerrotaan, että hallitus tukee kuntien ja järjestöjen kautta ikäihmisten digitaitoja. Hallituksen suuret järjestöleikkaukset ovat kuitenkin osuneet myös digitukea tarjoaviin järjestöihin. Ensi hallituskaudella on löydyttävä rahaa ikäihmisten digitaitojen tukemiseen ja lisäämiseen.

Itse kuulun siihen korkeakoulututkinnon omaavaan yli 65-vuotiaiden ryhmään, jonka digitaidot ovat pääsääntöisesti kohtuulliset. Olen silti monta kertaa menettänyt hermoni etsiessäni esim. Kelan tai hyvinvointialueen sivuilta jotain tarvitsemaani tietoa.

Yli 75-vuotiaista suomalaisista 20 prosentilla ei ole älypuhelinta. Myös heidät on pidettävä mukana, jos aiomme todella olla hyvinvointivaltio.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 19.6.2026.

Militaristinen aika

Räjähdealan yritys Forcit perustaa Saloon elektroniikan kokoonpanotehtaan. Investoinnin suuruus on noin 10 miljoonaa, ja täydessä toiminnassaan yritys työllistää noin 200 henkilöä.

Tämä on tietysti todella hyvä uutinen Salolle, mutta jotenkin en vaan osaa olla pelkästään iloinen. Miten maailma on mennyt sellaiseksi, että erilaisilla miinoilla, viuhkapanoksilla ja muovailtavilla räjähteillä on voimakkaasti ja nopeasti kasvavaa kysyntää? Ihmisten tappamisesta on tullut taas entistä parempaa businestä. En omista mitään viisasten kiveä, millä asiat voitaisiin korjata, mutta surullista tämä on.

Laajemman kuvan uutinen on, että puolustuksen parlamentaarinen työryhmä arvioi Suomella olevan tarvetta lähes kaksinkertaistaa puolustusmenonsa nykytasoon verrattuna. Työryhmän raportin mukaan tarve nousee jo vuonna 2029 yli 14 miljardiin euroon. Tämä olisi jopa selvästi yli Naton vaatiman rajan, joka on 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nyt kun on laajasti sitouduttu velkajarruun, niin nämä ovat melkoisia summia. Väistämättä tämä puolustusmenoihin satsaaminen tarkoittaisi leikkauksia jostain muualta. Kokonaisturvallisuus on käsite, joka olisi hyvä muistaa, ja se pitää sisällään muutakin kuin puolustusvoimiin satsaamista.

Elämme valitettavan militaristisia aikoja.

Ilmastonmuutos?

Tämän päiväisessä Hesarissa oli pikku uutinen, jonka mukaan kevät oli mittaushistorian lämpimin lähes koko Suomessa. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kevään keskilämpötila oli 6,9 astetta celsiusta, mikä on aseman koko 182-vuotisen havaintohistorian korkein arvo.

Huolestuttaako? Useimpia varmaankaan ei, vaikka kyllä pitäisi. Keski-Euroopassa lämpötilat huitelevat 35 asteessa. Vanhuksia kuolee kuumuuteen. Ilmastonmuutos on täällä. Halusimme tai emme.

Donald Trump on yksi niistä, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen. Hänkin saattaa kyllä jotain epäillä, mutta koska siitä olisi haittaa bisnekselle, on parempi olla uskomatta. Ja onhan tietty niin, että ilmastonmuutos koettelee sitä kovemmin, mitä köyhempi olet. Jos olet tarpeeksi rikas, voit vetäytyä katettuun ja ilmastoituun paratiisiisi, tai vaikkapa muuttaa Marsiin.

Jokainen voi toki yksilötasolla tehdä jotain, mutta oikeasti tarvitsemme isoa systeemitason muutosta, jos aiomme pärjätä täällä vielä pidempäänkin kuin vain suuryritysten muutaman kymmenen kvartaalin verran.

En minä näin synkkiä joka päivä ajattele, mutta nyt ajattelin, ja jaoin ajatukseni teille.

Koulut pitävät kylät elinvomaisina

Koulutyö päättyy pian. Toivottavasti ei muutaman koulun osalta kokonaan.

Koulukeskustelu käy nyt taas vilkkaana, kun kaupunginhallitus päätti käyttää otto-oikeuttaan opetuslautakunnan päätöksiin, ja päätyi lopulta siihen, että Sirkkulan koulu lakkautettaisiin. Valtuusto näistä sitten lopullisesti päättää. Oman näkökantani olen esitellyt alla.

En kannata Hähkänän enkä Sirkkulan koulujen lakkautusta, koska siellä oppilasmäärä ei ole alle sen 42:n, jonka kaupunginvaltuusto on päättänyt tarkastelun rajaksi. Tässä jos missä asiassa pitää olla ennakoitavuutta. Moni on voinut ripustaa muuttopäätöksensä alueille juuri tämän varaan. Ei tällaisessa asiassa voida yhtäkkiä vetää heiltä mattoa jalan alta.

Taannoin valtuusto hyväksyi 27 miljoonan panostuksen Länsirataan. Sillä saadaan kaksoisraide Salosta Hajalaan ja lähijunapysäkki Hajalaan. Hanketta perustellaan meille sillä, että se tuo elinvoimaa. Samaan aikaan ollaan lakkauttamassa Hajalasta koulu – koulu, jota käytetään paljon muuhunkin kuin koulunkäyntiin. Ei kovin elinvoimaista. En kannata.

Teijo on hankalampi tapaus pienen oppilasmääränsä takia. Ehkä paras ratkaisu olisi päiväkodin ja luokat 1–4 yhdistävä nk. lasten keskus. Sellaistahan teijolaiset itsekin ovat ehdottaneet. On kohtuutonta, että pieniä lapsia ryhdyttäisiin kuljettamaan Teijolta Alhaisten kouluun. Varmasti tällaisen lasten keskuksen ylläpito maksaisi, mutta niin saisi maksaakin. Kunnan perustehtävä on kuitenkin järjestää peruspalveluita kuntalaisille.

Se säästömäärä, joka näillä pienten koulujen lakkautuksilla saavutettaisiin, on Salon budjettiin verrattuna olematon. Järkevämpää olisi tarkastella koko kouluverkkoa huolella, ja tehdä sitten oikeasti vaikuttavia päätöksiä.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 7.5.2026.

Suunnan on muututtava

Tulossa ovat tärkeät vaalit. Sinimusta hallitus on nyt näyttönsä antanut: työttömyys on noussut Euroopan ennätyslukemiin ja lisäksi olemme joutuneet EU:n sosiaalisen eriarvoisuuden tarkkailuluokalle. Hyvinvointivaltiota on romutettu oikein urakalla, ja samaan aikaan on rikkaille ja yrityksille annettu tuntuvia verohelpotuksia. Suunnan on muututtava.

Vasemmistoliittoa tukevat varmasti tuntevat muutoksen tarpeen niin järjellään kuin sydämellään. Mutta nyt olisi myös taktisen äänestämisen paikka. Vaikka vasemmistoliitto ei olisikaan ykkösvaihtoehtosi, kannattaa silti äänestää sitä, jos haluaa välttää sdp:n ja kokoomuksen muodostaman hallituksen.

Julkisuudessa Lindtman politikoi käyttämällä Orpon hallituksesta kovaakin kieltä, mutta hän on kuitenkin niin vahvasti ns. oikeistodemari, että tuo vaihtoehto tuntuu pelottavan todelliselta. Paitsi siis, jos vasemmistoliitto saa niin vahvan kannatuksen, että sdp ei uskalla jättää sitä oppositioon – arvostelemaan kovaa velkajarrupolitiikka, jota varmasti olisi tulossa sdp:n ja kokoomuksen johdolla. Siitä mitä olisi tulossa kertoo jo sekin, että vahvasti vasemmalla oleva demari Matias Mäkynen siirtyi vilttiketjuun.

Nykyisen kurjistamispolitiikan on muututtava, hyvinvointivaltio on pelastettava. Äänestä vasemmistoliittoa!

Kulttuuritalo?

Salon pitäisi saada kulttuuritalo. Tätä on jauhettu jo vuosikymmeniä. Nyt sitä suunnitellaan, mutta jotenkin suunnitelma ei herätä hurraa-huutoja. Ylhäistentielle? Oikeesti. Ei voi eikä ainakaan saa olla siksi niin, koska siellä on tyhjää tilaa.

Ylhäistentien kiinteistö on syrjässä – niin salolaisittain kuin junalla tai bussilla saapuville vieraspaikkakuntalaisille. Kulttuuritalon pitäisi olla keskustassa ja sellainen, josta voi olla ylpeä. Kunnianhimon tason pitäisi olla riittävän korkealla.

Me Hermannin koululaiset olimme kolme vuotta evakossa Ylhäistentiellä, ja lopulta minä taisin olla ainoa, jolla oli luokkatila pohjakerroksessa. Rakennuksessa oli pahoja sisäilmaongelmia, jotka vaikuttivat etenkin pohjakerroksessa. Lisäksi viemäriputki oli poikki, ja rakennuksen alle oli kertynyt vuosikausien ajan sitä itseään. Remonttia on toki tehty ja vielä tehtäisiin, mutta suhtaudun suurella epäluulolla siihen, että tila pysyisi pitkällä aikajänteellä terveenä.

Farmoksen tonttia on aikanaan suunniteltu kulttuuritalon paikaksi, eikä se huono idea ole vieläkään. Entisen Anttilan muuntaminen kulttuuritilaksi tuntuu aika vaikealta, ja lähinnä Jorma Niemistä lämmittävältä idealta. Sen sijaan Helmi Isojunnon ehdotus kulttuuritalon rakentamisesta nykyisen Steissin paikalle on pohdinnan arvoinen. Nykyisellään se aaltopeltinen kyhäelmä ei todellakaan ole mikään keskustan komistus. Toki skeittareille ja nuorisolle pitäisi sitten löytyä korvaavat tilat.

Tehdään kulttuuritalo sitten minne tahansa, kolmannen sektorin toimijat pitää ottaa mukaan suunnitteluun, ja heidän toimintamahdollisuutensa samoissa tiloissa pitää huomioida.

Mutta hyvä, että nyt on päästy ainakin pohdinnan alkuun, ja toki Ylhäistentiekin olisi parempi kuin ei mitään.

Kohden eduskuntaa

Puheeni Pöytyällä 11.4.2026, jolloin Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto ry kevätkokouksessaan nimesi minut eduskuntavaaliehdokkaakseen:

Hei. Olen Timo Lähteenmäki ja tulen Salosta. Ihan alkuun kerron, että puheeni on edelleen vähän epäselvää keväällä 2024 koetun aivoinfarktin jälkeen. Ajatteluani infarkti ei kuitenkaan muuttanut ja siksi päätin nytkin yrittää ehdolle. Olin siis ehdolla myös vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ja sain silloin vähän yli 600 ääntä.

Olen historian ja yhteiskuntaopin opettajana Salossa Hermannin koulussa. Infarktin saatuani kuntoutin itseäni vuoden verran ja sitten palasin hommiin puolipäiväisesti.  Olisin kyllä ikänikin puolesta saanut jäädä eläkkeelle jo viime kesänä, mutta halusin vielä tehdä yhden lukukauden verran töitä, ja se saatiin järjestymään.

Olen Salossa kaupunginvaltuutettuna ja lisäksi olen aluevaltuuston varajäsen. Sain kuntavaaleissa kahdeksanneksi eniten ääniä Salossa, joten kannatus oli aika hyvää. Ja tämä oli siis viime keväänä, jolloin infarktin jäljet olivat vielä paljon näkyvämmät kuin nykyään – enkä minä tietenkään niitä mitään salaillut.

Uskoisin, että paikallisena ehdokkaana minulla olisi hyvä mahdollisuus kerätä sellaisiakin ääniä, jotka eivät muuten tulisi vasemmistoliitolle.

Lopuksi muistelen Jouko Turkan joskus heittäneen, että ihmisellä täytyy nykyään olla aika paha puhevika, jotta häntä oikeasti pysähdytään kuuntelemaan.

Olen iloinen veronmaksaja

Särkisalon ja Teijon päiväkotien lakkautussuunnitelmat ovat herättäneet viime aikoina vilkasta keskustelua. Lapsien lukumäärän vähenemistä ei pääse karkuun ja lapsiluvun ennustetaan tulevaisuudessa vähenevän entuudestaan. Mutta jos päätöksiä päiväkotien lakkautuksista tehdään pelkästään väestöennusteita tuijottaen, ollaan helposti tilanteessa, jossa näistä ennusteista tulee itseään toteuttavia. Harvassa ovat varmasti ne lapsiperheet, jotka muuttaisivat kylälle, jonka päiväkoti on lakkautettu tai jonka lakkautusta suunnitellaan.

Teijolla Marine Alutech työllistää tällä hetkellä vajaa 150 työntekijää ja lisää rekrytään koko ajan. Tavoitteena on kasvattaa työntekijämäärä 500:een vuoteen 2030 mennessä. Tässä joukossa on varmasti perheitä, jotka kaipaisivat lähellä olevaa päiväkotia.

Työssä käyville pienten lasten vanhemmille on ensisijaisen tärkeää, että lasten päiväkoti ja/tai koulumatka on helppo ja turvallinen. Oma työmatka voi sitten olla pidempikin.

Ei voi puhua elävistä kylistä ja lapsiperheiden houkuttelusta, jos samaan aikaan lakkautetaan kyliltä päiväkoteja. Tai voi tietysti puhua, mutta siinä ei ole mitään järkeä eikä totuuspohjaa.

Lopuksi voin todeta, että olen allekirjoittanut adressin Särkisalon ja Teijon päiväkotien säilyttämisen puolesta. Ja kyllä, maksan mielelläni lisää veroja, jos se auttaa säilyttämään nämä päiväkodit. Uskon myös, että en ole ollenkaan ainoa, joka ajattelee näin.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 8.2.2026.

Ykköseksi työttömyydessä

Suomi sai viime viikolla hyvin kyseenalaisen kunnian eli se nousi Euroopan maiden työttömyysastetilaston ykköseksi. Taakse jäivät mm. paljon haukutut Etelä-Euroopan maat Espanja ja Kreikka. Lisäksi Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle niin liiallisen alijäämän kuin sosiaalisen kehityksen osalta.

Tämähän on kaikki edellisen hallituksen ja maahanmuuttajien syytä. Näin ainakin väittää nykyinen hallitus. Mutta nykyinen hallitus on istunut jo kohta kolme vuotta, ja maahanmuutto on paitsi tehty koko ajan vaikeammaksi niin on kuitenkin moneen paremmin menestyvään maahan verrattuna pientä.

Entäs ne kansainväliset suhdanteet? Samat suhdanteet kohdistuvat myös muihin maihin ja niissä talous nousee.

Mutta nousuhan on aivan nurkan takana. Niinhän se on ollut hallituksen mukaan jo pitkään. Tuo nurkka vaan tuntuu siirtyvän koko ajan kauemmas.

Mikä sitten on kulutuksen kunnollista käynnistymistä ja sitä myöten kasvua estävä selittämätön jarru? Vai onko se niin selittämätön? Työttömyys lisääntyy – missä ovat ne luvatut 100 000 uutta työpaikkaa? – työssä vielä olevatkin ovat huolestuneita työpaikkojensa puolesta, sosiaaliturvasta leikataan koko ajan lisää, veronkevennykset hyödyttävät eniten jo valmiiksi suurituloisia jne.

Juuri etenkin veronkevennysten kohdentaminen suurituloisille on tässä tilanteessa aivan järjetöntä. Se ei millään muotoa lisää kulutuskysyntää – joka voisi olla avain käänteen saamisen.

 Lisäksi etenkin valtiovarainministeri Purra on jatkuvasti kertonut, että vielä pitäisi leikata lisää ja lisää. Onko mikään ihme, että ihmiset mieluummin säästävät ns. pahan päivän varalle kuin kuluttavat?

Onneksi tätä hallituskautta on enää jäljellä reilu vuosi.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 13.01.2026.