Vasemmistoliitto esitti marraskuussa 2021 valtuustoaloitteella Klippulan myyntiaikeiden perumista. Keskustelu asiasta oli pitkin kevättä 2022 hyvin vilkasta niin luottamuselimissä, Salon Seudun Sanomissa kuin sosiaalisessa mediassakin. Lopulta kesäkuussa 2022 valtuusto selvällä enemmistöllä veti Klippulan myynnistä.

Joulukuun 2022 budjettikokoukseen vasemmistoliitto valmisteli esityksen 20 000 euron määrärahasta käytettäväksi Klippulan kuntokartoitukseen, kunnostustoimiin ja käytön kehittämisen suunnitteluun. Valtuusto hyväksyi esityksen.

Viime keskiviikon (26.4.) kokouksessaan vapaa-ajan lautakunta päätti yllättäen palauttaa valmisteluun Klippulan tulevan kesän vuokraehdot eli leirejä ym. ei vastoin odotuksia voikaan vielä varata. Päätös on ainakin sosiaalisessa mediassa otettu vastaan melkoisella tyrmistyksellä.

Käsittääkseni huoli on turha. Olen ymmärtänyt niin, että Salon Seudun Sanomien aiheesta 29.4. julkaisema artikkeli antoi lautakunnan aikeista hiukan virheellisen tai ainakin puutteellisen kuvan. En missään nimessä usko, että lautakunta vastoin valtuuston ja kuntalaisten selkeää tahtoa pyrkii lopettamaan Klippulan toiminnan. Lautakunta kuitenkin haluaa lisää taustatietoja ja vuokrausehtojen selkiinnyttämistä. Lautakunta käsittelee asiaa seuraavan kerran ylimääräisessä kokouksessaan 15. toukokuuta. Toivon ja uskon, että silloin saadaan Klippulan vuokraehdoista hyvä ja kestävä ratkaisu.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 4.5.2023.

Ns. tunnin juna on herättänyt paljon keskustelua sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö julkaisi tammikuussa raporttinsa, jossa hanke todettiin sekä taloudellisesti kannattamattomaksi että ilmastovaikutuksiltaan negatiiviseksi.

Kyseessähän on hanke, jota voimakkaimmin ovat ajaneet Turun kokoomusta lähellä olevat tahot. Lobbaus on ollut hurjaa ja ns. vaihtoehtoisia faktoja ei ole kaihdettu.

Ehkä härskein temppu on ollut hankkeen markkinoiminen ”nopeimpana ilmastotekona”. Nopeita ilmastotekoja todella tarvittaisiin, mutta valtiovarainministeriön raportin mukaan hankkeen rakentamisaikaiset päästöt olisivat niin suuria, että niiden kompensoitumisaika olisi 140 vuotta. Ja tämä hetkellä, jolloin tavoittelemme hiilineutraaliutta.

Huomioitava on myös se, että oikorata edellyttäisi kymmenien kilometrien matkalla täysin uuden noin 80 metriä leveän maastokäytävän raivaamista. Se olisi erittäin haitallista luonnon monimuotoisuudelle ja aiheuttaisi ison loven metsien hiilinieluun.

Valtiovarainministeriön raportin mukaan hankkeen noin 4 miljardin euron kustannukset jäisivät pääosin veronmaksajien harteille. Yksityistä rahaa olisi mahdollista saada mukaan vain, jos valtio takaisi sijoittajille tietyn tuoton. Veronmaksajien pussista rahat siis silloinkin lopulta otettaisiin ja vielä voittomarginaalikorotuksella. Paljon puhuttua EU-rahaa hankkeeseen saataisiin vain hitunen. Raportissa on arvioitu, että EU:n tuki rakentamiseen olisi 250 miljoonaa euroa.

Verorahoille löytyy kuitenkin vastuullisempaa ja vasemmistoliittolaisempaa tarvetta. Hyvinvointipalvelut on turvattava. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan lisää satsauksia. Vanhuspalveluiden surkeaan tilaan on reagoitava. Lasten ja nuorten pahoinvointiin puuttumiseen on löydyttävä resursseja, ja vasemmistoliiton johdolla tehtyä koulutuksen kunnianpalautusta on jatkettava. Se on investointi tulevaisuuteen.

Ja lopuksi, jottei jäisi väärää kuvaa, kannatan ehdottomasti myös raideliikenteeseen panostamista, mutta se on tehtävä järkiperustein hyötykustannussuhteet huomioiden. Ensimmäiset panostukset olisi tehtävä raideliikenteen korjausvelkaan, jota on jo yli miljardi euroa, ja lähijunaliikenteen kehittämiseen.

Julkaistu: Uusi päivä -lehti, maaliskuu 2023.

Ns. tunnin juna on noussut entistäkin voimakkaammin keskusteluihin sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö julkaisi tammikuussa raporttinsa, jossa hanke todettiin sekä taloudellisesti kannattamattomaksi että ilmastovaikutuksiltaan negatiiviseksi.

Hankkeen toteuttamista haluavat tahot yrittävät nyt heppoisin perustein kyseenalaistaa raporttia. Hyvä esimerkki tästä oli viime torstaina (23.2.) Perniönseudun Lehdessä julkaistu Sini Ruohosen mielipidekirjoitus ”Tunnin juna ─ ehdottomasti kyllä”.

Kirjoituksessa väitettiin, että raportissa esitetään ”- – suppea näkökulma hankkeen kokonaisvaikutuksiin ja hyötyihin”. Tämä ei pidä paikkaansa. Raportti on valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön virkavastuulla tekemä ja kattava. Sen lopputulema on, että ns. tunnin juna ”- – vaikuttaa lievästi myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, elinkeinoelämän vetovoimaan ja laajentaa hieman Etelä-Suomen työssäkäyntialueita.” Vaikutusten todetaan olevan kuitenkin niin pieniä, että ne eivät muuta merkittävästi hankkeen heikkoa hyötykustannussuhdetta.

Täsmälleen samaan tulokseen tuli Väylävirasto vuonna 2020 julkaisemassaan Helsinki─Turku nopean junayhteyden laajemmat taloudelliset vaikutukset -raportissa (VÄYLÄ 53/2020).

Ruohonen pyrkii kirjoituksessaan myös koplaamaan lähijunaliikenteen kehittämisen yhteen ns. tunnin junan kanssa. Tunnin junan virallinen nimi, Helsinki–Turku nopea junayhteys, kertoo kuitenkin, mistä kyseisessä miljardihankkeessa on kyse. Lähijunaliikenteen kehittäminen on siitä riippumatonta, ja olisi täysin mahdollista nykyiselläkin radalla asema- ja ohituspaikkoja luomalla.

Ja lopuksi, jottei jäisi väärää kuvaa, kannatan ehdottomasti myös raideliikenteeseen panostamista, mutta se on tehtävä järkiperustein hyötykustannussuhteet huomioiden. Ensimmäiset panostukset olisi tehtävä raideliikenteen korjausvelkaan, jota on jo yli miljardi euroa.

Julkaistu: Perniönseudun lehti 2.3.2023.