Olen iloinen veronmaksaja

Särkisalon ja Teijon päiväkotien lakkautussuunnitelmat ovat herättäneet viime aikoina vilkasta keskustelua. Lapsien lukumäärän vähenemistä ei pääse karkuun ja lapsiluvun ennustetaan tulevaisuudessa vähenevän entuudestaan. Mutta jos päätöksiä päiväkotien lakkautuksista tehdään pelkästään väestöennusteita tuijottaen, ollaan helposti tilanteessa, jossa näistä ennusteista tulee itseään toteuttavia. Harvassa ovat varmasti ne lapsiperheet, jotka muuttaisivat kylälle, jonka päiväkoti on lakkautettu tai jonka lakkautusta suunnitellaan.

Teijolla Marine Alutech työllistää tällä hetkellä vajaa 150 työntekijää ja lisää rekrytään koko ajan. Tavoitteena on kasvattaa työntekijämäärä 500:een vuoteen 2030 mennessä. Tässä joukossa on varmasti perheitä, jotka kaipaisivat lähellä olevaa päiväkotia.

Työssä käyville pienten lasten vanhemmille on ensisijaisen tärkeää, että lasten päiväkoti ja/tai koulumatka on helppo ja turvallinen. Oma työmatka voi sitten olla pidempikin.

Ei voi puhua elävistä kylistä ja lapsiperheiden houkuttelusta, jos samaan aikaan lakkautetaan kyliltä päiväkoteja. Tai voi tietysti puhua, mutta siinä ei ole mitään järkeä eikä totuuspohjaa.

Lopuksi voin todeta, että olen allekirjoittanut adressin Särkisalon ja Teijon päiväkotien säilyttämisen puolesta. Ja kyllä, maksan mielelläni lisää veroja, jos se auttaa säilyttämään nämä päiväkodit. Uskon myös, että en ole ollenkaan ainoa, joka ajattelee näin.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 8.2.2026.

Ykköseksi työttömyydessä

Suomi sai viime viikolla hyvin kyseenalaisen kunnian eli se nousi Euroopan maiden työttömyysastetilaston ykköseksi. Taakse jäivät mm. paljon haukutut Etelä-Euroopan maat Espanja ja Kreikka. Lisäksi Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle niin liiallisen alijäämän kuin sosiaalisen kehityksen osalta.

Tämähän on kaikki edellisen hallituksen ja maahanmuuttajien syytä. Näin ainakin väittää nykyinen hallitus. Mutta nykyinen hallitus on istunut jo kohta kolme vuotta, ja maahanmuutto on paitsi tehty koko ajan vaikeammaksi niin on kuitenkin moneen paremmin menestyvään maahan verrattuna pientä.

Entäs ne kansainväliset suhdanteet? Samat suhdanteet kohdistuvat myös muihin maihin ja niissä talous nousee.

Mutta nousuhan on aivan nurkan takana. Niinhän se on ollut hallituksen mukaan jo pitkään. Tuo nurkka vaan tuntuu siirtyvän koko ajan kauemmas.

Mikä sitten on kulutuksen kunnollista käynnistymistä ja sitä myöten kasvua estävä selittämätön jarru? Vai onko se niin selittämätön? Työttömyys lisääntyy – missä ovat ne luvatut 100 000 uutta työpaikkaa? – työssä vielä olevatkin ovat huolestuneita työpaikkojensa puolesta, sosiaaliturvasta leikataan koko ajan lisää, veronkevennykset hyödyttävät eniten jo valmiiksi suurituloisia jne.

Juuri etenkin veronkevennysten kohdentaminen suurituloisille on tässä tilanteessa aivan järjetöntä. Se ei millään muotoa lisää kulutuskysyntää – joka voisi olla avain käänteen saamisen.

 Lisäksi etenkin valtiovarainministeri Purra on jatkuvasti kertonut, että vielä pitäisi leikata lisää ja lisää. Onko mikään ihme, että ihmiset mieluummin säästävät ns. pahan päivän varalle kuin kuluttavat?

Onneksi tätä hallituskautta on enää jäljellä reilu vuosi.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 13.01.2026.

LÄNSIRATA EI OLE INVESTOINTI HUOLTOVARMUUTEEN

Julkisuudessa on viime aikoina esitetty arvioita, että Länsirata eli aikaisemmalta nimeltään Turun tunnin juna voisi parantaa Suomen huoltovarmuutta. Nämä arviot ovat hyvä esimerkki siitä, miten kyseistä hanketta koitetaan ajaa “kuin käärmettä pyssyyn”.

Rataa on suunniteltu vain henkilöliikenteelle ja sen kustannusarvio on noin kolme miljardia. Jos rata haluttaisiin myös tavaraliikenteelle sopivaksi, olisi kustannusarvio aivan toinen. Ja niinhän se tulisi kyllä olemaan nytkin: Kupittaa-Turku-ratahankkeen hintalappu on noussut lähes kolminkertaiseksi 67 miljoonasta 172 miljoonaan euroon.

Mikä sitten olisi tämän radan merkitys Suomen huoltovarmuudelle? Rata olisi todella helppo tuhota droneilla pommittamalla tai ohjuksilla. Ainoa järkevä ja Suomen huoltovarmuuden kannalta tarpeellinen hanke tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi Jäämeren yhteyden vahvistaminen.

Kuka sitten radan maksaisi? Mikä olisi Lohjan ja Vihdin into lähteä kustantamaan loppua rataa, kun rata sinne olisi saatu valmiiksi? Helsinkihän on jo jättäytynyt pois.

Jossakin väestöpohjaltaan rikkaammassa maassa hanke voisi vielä olla perusteltavissa, mutta ei väkiköyhässä Suomessa.

Jos Salo lähtee hanketta rahoittamaan, se on kaikki pois muista investoinneista. Olisi hyvä joskus pysähtyä miettimään haluaisitko mieluummin asua sellaisessa kunnassa, jossa on huolehdittu hyvin päivähoidosta ja kouluista, on hieno urheilupuisto maauimaloineen, on kulttuuritalo jne., vai sellaisessa kunnassa, josta pääsee hiukan nopeammin junalla pois.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 20.3.2025.

Salon outo Wilma-linjaus

Tein jo runsas vuosi sitten valtuustoaloitteen koulujen Wilma-järjestelmän käyttöönotosta myös oppilashuollon henkilöstölle. Tämä mahdollisuushan poistettiin 1.1.2023, kun Salo liittyi Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen. Aloite johti selvittelyyn, mutta ei toivottuun tulokseen. Jukka Huttunen kirjoitti asiasta Salon Seudun Sanomissa 4.3.2025.

Monissa muissa kunnissa tämä näkyvyys on taattu. Näin on jopa Salon seudun koulutuskuntayhtymän ammattiopistossa. Oikeudellisiin tai muihin ongelmiin asia ei ole käsittääkseni johtanut missään.

Onkin käsittämätöntä, että Salo ei ole saanut Wilma-ongelmaa ratkaistua yli kahteen vuoteen. Kouluterveydenhoitajilla, -kuraatoreille ja –psykologeilla tulee olla pääsy työssään tarvitsemiinsa Wilma-tietoihin. Tämä on myös asiaa koskevan lainsäädännön henki. Tuntuu, että Salossa luetaan lakikirjaa ’kuin piru raamattua’.

Salon kaupungin tietosuojavastaava Aino Andersson toteaa 27.2.2025 Salon Seudun Sanomissa: “–Näillä vaatimuksilla yhtälö on aika vaativa ja saattaa jäädä kokonaan ratkaisematta.” Jos näin on, suurimpia häviäjiä ovat lapset ja nuoret.”

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 13.3.2025.

Esteetön kuntosali

  Olen sattuneesta syystä ollut viime aikoina ahkera uimahallin yläkerrassa sijaitsevan esteettömän kuntosalin käyttäjä. Sali on Salolta loistava uusi panostus kuntoutukseen ja seniorien liikuntaan. Ajoittain salilla vaan tuppaa olemaan ruuhkaa ihan liiaksi asti. 

Liikuntapaikkamestari Marko Mäkinen kertoi, että Hur-laitteiden käyttöön toimitettuja RFID-kortteja on myyty nyt ensimmäisten kuukausien aikana noin 470 kpl, ja käyntejä on ehkä noin 5000. Tietysti mukana voi olla uutuuden viehätystä ja uuden vuoden lupauksia, mutta melkoinen määrä joka tapauksessa. 

 Salin Suomessa valmistetut laitteet ovat kaupungilla vuokralla viisi vuotta, hintaan 150 000 euroa. Vuokra-ajan umpeuduttua kaupunki voi joko lunastaa laitteet, palauttaa ne tai jatkaa vuokrasopimusta. 

 Ehdotankin, että kaupunki hankkii samaan kauppaan muutaman laitteen lisää – siis kaksoiskappaleet. Etenkin laitteilla, joilla voi tehdä kaksi tai useampiakin liikkeitä, on usein jonoa. Tämä voi pahimmillaan johtaa hyvin alkaneen projektin lopahtamiseen. 

 Hankinnan voisi ajoittaa vaikkapa syksyllä edessä olevaan uimahallin remonttiin. Samalla varmasti hoidetaan kuntoon salin ilmastointi. 

   Tätä jos mitä voi pitää investointina, joka varmasti maksaisi itsensä takaisin yhteiskunnalle.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat  2.3.2025.

Tahtotila Länsiradan rahoittamisesta

Salon kaupunginhallituksessa hyväksyttiin maanantaina 29.1. äänin ”tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta”. Valtuuston kantaa ei kysytty eikä myöskään salolaisten veronmaksajien.

Näin siis pikkuhiljaa salolaisia uitetaan maksumiehiksi tähän miljardihankkeeseen. Radan kokonaiskustannusten viimeisin hinta-arvio on noin 4 miljardia euroa, ja Salon osuus hankeyhtiössä 4,8 %. Jos paljon puhuttua EU-tukea saataisiin jopa maksimimäärä eli 30 %, jäisi salolaisten maksettavaksi nykysuunnitelmien mukaan noin 130 miljoonaa euroa! Ja tämä siis siinä tapauksessa, että EU avaisi rahahanojaan epätodennäköisen avokätisesti. Valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön viime vuoden tammikuussa julkaisemassa raportissa on arvioitu, että EU:lta voitaisiin rakentamistukea saada huomattavasti vähemmän eli noin 7–8 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Kaikki vähänkään tällaisten hankkeiden kustannuskehitystä seuranneet tietävät, että on myös syytä varautua huomattavaan kustannusten nousuun. Tästä ikävänä, mutta ei yllättävänä, esimerkkinä toimivat hankkeen Turun pään kustannukset. Tuore uutinen viime perjantailta kertoo niiden lähes kolminkertaistuneen alkuperäisistä suunnitelmista: Turun Kupittaan ja päärautatieaseman välille rakennettavan kaksoisraiteen kustannusarvio on noussut 67,5 miljoonasta 172 miljoonaan euroon! Ja maksettava on, sillä toteuttamissopimus ei anna Turulle mahdollisuutta vetäytyä.

Kustannusten nousun syyksi Väyläviraston hankkeet-toimialan johtaja Magnus Nygård kertoo mm. maaperäriskit: ”Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että Turun maaperän riskien arvioinnissa olisi pitänyt onnistua paremmin. Ei ole täysi uutinen, että se on vaativa rakentamisympäristö. Se on aliarvioitu.”

Salossa ratalinjaus kulkee alueella, jossa savipatjan paksuus on paikoitellen jopa noin 70 metriä. Siinä sitä on maaperäriskiä kerrakseen. Ikäviä esimerkkejä näistä riskeistä on viime päivinä saatu kuulla Mahtinaisentien tiimoilta.

Salon Seudun Sanomat kirjoittaa sunnuntaisessa (4.2.) pääkirjoituksessaan toiveikkaasti hankeyhtiön EU:lle jättämästä tukihakemuksesta: ”Valtion ja EU:n rahoilla rakentaminen voitaisiin kuitenkin saada ainakin alkuun. Ja kun ensimmäiset osuudet on tehty, nousee kynnys jättää hommat kesken.”

Tuntuu, että tämä juuri on se taktiikka: hanketta palastellaan ja pikkuhiljaa hyväksytetään. Ensi alkuun puhuttiin, että ratahan ei maksa Salolle yhtään mitään. Valtio maksaa ja EU. Sitten perusteltiin Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön mukaan menoa ja 3,74 miljoonan euron panostusta niin, että tässä on kyse vain suunnittelusta ja suunnittelurahoista. Seuraavaksi kaupunginhallitus päätti, että ”– Turun Tunnin Juna Oy voi siirtyä suunnitteluvaiheen aikana rakentamisvaiheeseen ja hankeyhtiö voi käyttää rakentamisvaiheen käynnistämiseen sijoitetun vapaan pääoman rahastoa”.  Asemakaavoja on vähitellen muutettu radan vaatimalla tavalla, ja nyt siis on osoitettu ”tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta”.

Salon on irtauduttava tästä kalliista ratahankkeesta. Kaikkien tehtyjen mielipidekyselyjen mukaan se on  salolaisten tahtotila.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 7.2.2024.

Päätökset eivät saa perustua toiveajatteluun

Salon Seudun Sanomat loi tiistaisessa (31.10.2023) pääkirjoituksessaan painetta salolaisille päättäjille.  Ratarahat syytä löytää -otsikolla kirjoitus vaati päättäjiä suhtautumaan positiivisesti Turun ja Salon välisen kaksoisraiteen rahoittamiseen.

Mielipiteitä voi olla monenlaisia, mutta näin isossa asiassa päätösten täytyy perustua faktoihin, ei toiveajatteluun. Pääkirjoituksessa esitettiin arvio, että Suomi voisi mahdollisesti saada jopa 30 prosenttia radan rahoituksesta EU:lta. Tämä pienentäisi merkittävästi kunnilta haettavaa rahoitusta.

Väite tuon suuruisesta EU-rahoituksesta on kuitenkin toiveajattelua. Valtioneuvoston Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 kertoo EU:n väylätuista näin: ”– Tukea voi komission työsuunnitelman mukaisesti hakea hankkeille, joiden toteuttamisesta on tehty kansallinen rahoituspäätös ja joiden hyöty-kustannussuhde on yli 1.” Helsinki–Turkua nopea junayhteys -hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi Väylävirasto on hankearvioinnissaan laskenut 0,44.

Tammikuussa julkaistussa valtiovarainministeriön raportissa ollaan kuitenkin sen verran toiveikkaita, että tähän kokonaisuudessaan noin 3,4–4 miljardin euron hankkeeseen arvellaan olevan mahdollista saada EU-tukea 250 miljoonaa euroa. Prosentteina se on 6–8 prosenttia.

Yksityistä rahaa hankkeeseen on valtiovarainministeriön raportin mukaan mahdollista saada vain, jos valtio takaa sijoittajille tietyn tuoton – eli veronmaksajat radan silloinkin maksaisivat ja voittomarginaalilla korotettuna.

Pääkirjoituksessa mainitaan myös jo rakenteilla oleva osio eli Turun ratapihat ja Kupittaa─Turku-kaksoisraide. Hyvä, että mainitaan. Sen kustannusarvio on noussut 67 miljoonasta 108 miljoonaan euroon, eli nousua on noin 60 prosenttia. Turkulaisille lisää maksettavaa tuli 20,25 miljoonaa euroa. Tällaiseen kehitykseen on salolaistenkin syytä varautua. Jos rahoittamaan lähdetään, kyse ei tule olemaan pikkurahoista salolaisille veronmaksajille.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 3.11.2023.

Lähijunaliikenne ei tarvitse Tunnin junaa

Niin sanottua Turun tunnin junaa on vuosikausia lobattu vääristellyin väittein mm. hankkeen hinnasta, matkakilometrien lyhenemästä ja ilmastovaikutuksista – puhumattakaan hankkeen harhaanjohtavasta nimestä. Nyt kun nuo väitteet on faktatiedoin osoitettu virheellisiksi, on keksitty nostaa esille lähijunaliikenne. ”Lähijunaliikenne on ollut yksi keskeisiä asioita koko hankkeessa”, väittää Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen Salon Seudun Sanomissa 18.10.2023. Hankkeen virallinen nimi Helsinki─Turku nopea junayhteys kuitenkin kertoo, mistä oikeasti on kyse.

Turun tunnin junan kustannuksiksi on arvioitu noin 4 miljardia euroa. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa rahaa hankkeeseen varataan kuitenkin vain 460 miljoonaa euroa. Nämä rahat on tarkoitettu Salo─Kupittaa- ja Espoo─Lohja-yhteysvälien toteuttamiseen, mutta ne ovat siihenkin aivan riittämättömät: Väylävirasto on arvioinut pelkästään Salo─Kupittaa-välin kaksoisraiteen hinnaksi 750 miljoonaa euroa. Jos investointipäätös tehdään, salolaisten veronmaksajien pussista tullaan jo tässä kohtaa kyselemään kymmenien miljoonien eurojen panostusta. Vielä isommasta osallistumisesta puhutaan, jos oikorataa Salon ja Lohjan välillä lähdetään tulevaisuudessa toteuttamaan. Petteri Orpon hallitushan jätti sen tulevien hallitusten mietittäväksi.

Kalleudestaan huolimatta kaksoisraidetta Salon ja Kupittaan välillä voidaan salolaisesta näkökulmasta pitää perustelluimpana osana suunnitelmia, sillä seudun lähijunaliikenteen kehittäminen on kannatettava asia. Kaksoisraiteen toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä järjettömän kalliin ja ilmastovaikutuksiltaan negatiivisen Turun tunnin juna -hankkeen toteuttamista kokonaisuudessaan.

Erittäin kalliin kaksoisraiteen lisäksi on vakavasti otettava pohdintaan Suomen Lähijunat Oy:n esittelemä vaihtoehto. Joukkoliikennekonsultti ja yhtiön omistaja Antero Alku kertoi Salon Seudun Sanomissa 20.1.2023, että lähijunaliikenne Salon ja Turun välillä voitaisiin toteuttaa nykyisillä raiteillakin: ”Idea on se, että lähijuna Salosta lähtee sen jälkeen, kun Helsingin pikajuna on lähtenyt kohti Turkua.” Suomen Lähijunat Oy kertoo pystyvänsä aloittamaan liikennöinnin kahdessa vuodessa siitä, kun kunnat ja alueet tekevät periaatepäätöksensä lähijunista.

Lähijunille kyllä, Turun tunnin junalle ei.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 20.10.2023.

Hyvinvointipalvelut turvattava

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli Varhan vuoden 2023 alijäämäksi muodostuu yli 100 miljoonaa euroa. Lain mukaan alijäämä on katettava enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien eli vuoden 2026 loppuun mennessä. Vasemmistoliitto ja keskusta ovat vaatineet, että sääntöä alijäämien kattamisesta höllennettäisiin vähintään neljään vuoteen. Näin sopeutus voitaisiin toteuttaa hallitusti sote-uudistuksen tärkeintä tavoitetta eli perusterveydenhuollon parantamista vaarantamatta.

Varhan hallitus käsitteli 26. syyskuuta vuoden 2024 talousarvion raamit uudelleen. Kesällä annetun raamin mukaan säästöjä piti ensi vuodelle löytää 36 miljoonan euron edestä, mutta uudessa raamissa säästöjä vaaditaan löydettävän 55 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliiton ryhmä esitti, että säästötavoitetta ei nyt tiukennettaisi, mutta talousarvion korjaustarvetta voitaisiin tarkastella alkuvuodesta 2024. Esitys jäi äänestyksessä tappiolle. Niinpä Varhan kaikkien tulosalueiden on nyt kiireesti etsittävä suuria säästöjä.

Hyvinvointialueet ovat toimineet vajaan vuoden. Parhaat ja tehokkaimmat tavat palveluiden järjestämiseen ovat vasta muotoutumassa. Tällaisessa tilanteessa radikaali kulujen leikkaaminen voi aiheuttaa peruuttamattomia haittoja muun muassa lähipalvelujen saatavuudessa eli esimerkiksi palveluvalikoiman supistamista ja terveyskeskusten määrän vähentämistä. Tästä on oltava huolissaan Salossakin. Etenkin nyt, kun salolaisedustus aluehallituksessa on supistunut kolmesta yhteen Saku Nikkasen ja Heikki Tammisen jätettyä paikkansa.

Suurten äkkisäästöjen etsimisen sijaan työpanos tulisi nyt keskittää pitkäkestoista hyötyä tuottavaan työhön eli toiminnan uudistamiseen ja muutosten läpivientiin: Hallintoa pitää keventää – ehkäpä siltä sektorilta löytyisi hiukan niitä säästöjäkin – päällekkäisyyksiä purkaa, ostopalveluja ja vuokratyövoiman käyttöä vähentää, hankintaosaamista lisätä, henkilöstön työhyvinvointia parantaa jne.

Keskeisiä syitä Varhan tämän vuoden alijäämälle ovat olleet kalliin vuokratyövoiman ja ostopalveluiden suuret kustannukset. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatikin äskettäin, että maan hallituksen pitää asettaa enimmäismäärä vuokratyövoiman käytölle ja selvittää mahdollisia kattohintamekanismeja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tarkoitettujen verorahojen valuminen voittoa tavoittelevalle yksityiselle sektorille ei ole tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta.

Jatkossa hyvinvointialueille olisi vahvasti harkittava verotusoikeutta. Toki niin, että kansalaisten verorasitus kokonaisuudessaan ei nousisi. Tällöin alueilla olisi entistä selkeämmin sekä motiivi että vastuu tuottaa mahdollisimman hyvin toimivia palveluita kustannustehokkaasti.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 10.10.2023.

Wilma Välttämätön opiskeluhuollossa

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki maanantaisessa kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen Wilman käyttöoikeuksien palauttamisesta opiskeluhuollon henkilöstölle. Aloite keräsi laajasti kannatusta muidenkin puolueiden valtuutetuilta kokoomusta lukuun ottamatta. Myös nuorisovaltuusto asettui aloitteen taakse.

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa 1.1.2023 oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö siirtyi Salon kaupungin palveluksesta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä aiheutti suuren muutoksen opiskeluhuollon työskentelyyn, sillä Salon valitseman tietosuojalain tulkinnan mukaan opiskeluhuollolle ei voida antaa pääsyä kaupungin sivistyspalveluiden ylläpitämän Wilman oppilas- ja opiskelijatietoihin. Tämä on vaikeuttanut kouluterveydenhoitajien, -kuraattorien ja -psykologien työtä merkittävästi.

Opiskeluhuollon ja Wilman välisen linkin katkeaminen on aiheuttanut suurta haittaa koko kouluyhteisölle, mutta etenkin oppilaille ja opiskelijoille. Heille lakisääteisesti kuuluvista opiskeluhuollon palveluista on tullut hankalasti saavutettavia. Etenkin mielenterveyteen liittyvissä palveluissa kynnyksen pitäisi olla mahdollisimman matala.

Monissa kunnissa opiskeluhuollon työntekijöille on järjestetty pääsy heille tarpeellisiin Wilman oppilas- ja opiskelijatietoihin. Näin on jopa Salossa, Salon seudun koulutuskuntayhtymän ammattiopistossa.

Salon kaupungin sivistyspalveluissa onkin ryhdyttävä pikaisesti selvittämään ja toteuttamaan niitä keinoja, joilla opiskeluhuollolle voidaan järjestää pääsy Wilma-järjestelmään.

Salolaisten lasten ja nuorten on sujuvasti saatava heille kuuluvat palvelut. Se on meidän kaikkien etu.

Julkaistu: Salon Seudun sanomat 7.9.2023.