LÄNSIRATA EI OLE INVESTOINTI HUOLTOVARMUUTEEN
Julkisuudessa on viime aikoina esitetty arvioita, että Länsirata eli aikaisemmalta nimeltään Turun tunnin juna voisi parantaa Suomen huoltovarmuutta. Nämä arviot ovat hyvä esimerkki siitä, miten kyseistä hanketta koitetaan ajaa “kuin käärmettä pyssyyn”.
Rataa on suunniteltu vain henkilöliikenteelle ja sen kustannusarvio on noin kolme miljardia. Jos rata haluttaisiin myös tavaraliikenteelle sopivaksi, olisi kustannusarvio aivan toinen. Ja niinhän se tulisi kyllä olemaan nytkin: Kupittaa-Turku-ratahankkeen hintalappu on noussut lähes kolminkertaiseksi 67 miljoonasta 172 miljoonaan euroon.
Mikä sitten olisi tämän radan merkitys Suomen huoltovarmuudelle? Rata olisi todella helppo tuhota droneilla pommittamalla tai ohjuksilla. Ainoa järkevä ja Suomen huoltovarmuuden kannalta tarpeellinen hanke tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi Jäämeren yhteyden vahvistaminen.
Kuka sitten radan maksaisi? Mikä olisi Lohjan ja Vihdin into lähteä kustantamaan loppua rataa, kun rata sinne olisi saatu valmiiksi? Helsinkihän on jo jättäytynyt pois.
Jossakin väestöpohjaltaan rikkaammassa maassa hanke voisi vielä olla perusteltavissa, mutta ei väkiköyhässä Suomessa.
Jos Salo lähtee hanketta rahoittamaan, se on kaikki pois muista investoinneista. Olisi hyvä joskus pysähtyä miettimään haluaisitko mieluummin asua sellaisessa kunnassa, jossa on huolehdittu hyvin päivähoidosta ja kouluista, on hieno urheilupuisto maauimaloineen, on kulttuuritalo jne., vai sellaisessa kunnassa, josta pääsee hiukan nopeammin junalla pois.
Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 20.3.2025.
SALON OUTO WILMA-LINJAUS
Tein jo runsas vuosi sitten valtuustoaloitteen koulujen Wilma-järjestelmän käyttöönotosta myös oppilashuollon henkilöstölle. Tämä mahdollisuushan poistettiin 1.1.2023, kun Salo liittyi Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen. Aloite johti selvittelyyn, mutta ei toivottuun tulokseen. Jukka Huttunen kirjoitti asiasta Salon Seudun Sanomissa 4.3.2025.
Monissa muissa kunnissa tämä näkyvyys on taattu. Näin on jopa Salon seudun koulutuskuntayhtymän ammattiopistossa. Oikeudellisiin tai muihin ongelmiin asia ei ole käsittääkseni johtanut missään.
Onkin käsittämätöntä, että Salo ei ole saanut Wilma-ongelmaa ratkaistua yli kahteen vuoteen. Kouluterveydenhoitajilla, -kuraatoreille ja –psykologeilla tulee olla pääsy työssään tarvitsemiinsa Wilma-tietoihin. Tämä on myös asiaa koskevan lainsäädännön henki. Tuntuu, että Salossa luetaan lakikirjaa ’kuin piru raamattua’.
Salon kaupungin tietosuojavastaava Aino Andersson toteaa 27.2.2025 Salon Seudun Sanomissa: “–Näillä vaatimuksilla yhtälö on aika vaativa ja saattaa jäädä kokonaan ratkaisematta.” Jos näin on, suurimpia häviäjiä ovat lapset ja nuoret.”
Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 13.3.2025.
ESTEETÖN KUNTOSALI
Olen sattuneesta syystä ollut viime aikoina ahkera uimahallin yläkerrassa sijaitsevan esteettömän kuntosalin käyttäjä. Sali on Salolta loistava uusi panostus kuntoutukseen ja seniorien liikuntaan. Ajoittain salilla vaan tuppaa olemaan ruuhkaa ihan liiaksi asti.
Liikuntapaikkamestari Marko Mäkinen kertoi, että Hur-laitteiden käyttöön toimitettuja RFID-kortteja on myyty nyt ensimmäisten kuukausien aikana noin 470 kpl, ja käyntejä on ehkä noin 5000. Tietysti mukana voi olla uutuuden viehätystä ja uuden vuoden lupauksia, mutta melkoinen määrä joka tapauksessa.
Salin Suomessa valmistetut laitteet ovat kaupungilla vuokralla viisi vuotta, hintaan 150 000 euroa. Vuokra-ajan umpeuduttua kaupunki voi joko lunastaa laitteet, palauttaa ne tai jatkaa vuokrasopimusta.
Ehdotankin, että kaupunki hankkii samaan kauppaan muutaman laitteen lisää – siis kaksoiskappaleet. Etenkin laitteilla, joilla voi tehdä kaksi tai useampiakin liikkeitä, on usein jonoa. Tämä voi pahimmillaan johtaa hyvin alkaneen projektin lopahtamiseen.
Hankinnan voisi ajoittaa vaikkapa syksyllä edessä olevaan uimahallin remonttiin. Samalla varmasti hoidetaan kuntoon salin ilmastointi.
Tätä jos mitä voi pitää investointina, joka varmasti maksaisi itsensä takaisin yhteiskunnalle.
Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 2.3.2025.