Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli Varhan vuoden 2023 alijäämäksi muodostuu yli 100 miljoonaa euroa. Lain mukaan alijäämä on katettava enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien eli vuoden 2026 loppuun mennessä. Vasemmistoliitto ja keskusta ovat vaatineet, että sääntöä alijäämien kattamisesta höllennettäisiin vähintään neljään vuoteen. Näin sopeutus voitaisiin toteuttaa hallitusti sote-uudistuksen tärkeintä tavoitetta eli perusterveydenhuollon parantamista vaarantamatta.

Varhan hallitus käsitteli 26. syyskuuta vuoden 2024 talousarvion raamit uudelleen. Kesällä annetun raamin mukaan säästöjä piti ensi vuodelle löytää 36 miljoonan euron edestä, mutta uudessa raamissa säästöjä vaaditaan löydettävän 55 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliiton ryhmä esitti, että säästötavoitetta ei nyt tiukennettaisi, mutta talousarvion korjaustarvetta voitaisiin tarkastella alkuvuodesta 2024. Esitys jäi äänestyksessä tappiolle. Niinpä Varhan kaikkien tulosalueiden on nyt kiireesti etsittävä suuria säästöjä.

Hyvinvointialueet ovat toimineet vajaan vuoden. Parhaat ja tehokkaimmat tavat palveluiden järjestämiseen ovat vasta muotoutumassa. Tällaisessa tilanteessa radikaali kulujen leikkaaminen voi aiheuttaa peruuttamattomia haittoja muun muassa lähipalvelujen saatavuudessa eli esimerkiksi palveluvalikoiman supistamista ja terveyskeskusten määrän vähentämistä. Tästä on oltava huolissaan Salossakin. Etenkin nyt, kun salolaisedustus aluehallituksessa on supistunut kolmesta yhteen Saku Nikkasen ja Heikki Tammisen jätettyä paikkansa.

Suurten äkkisäästöjen etsimisen sijaan työpanos tulisi nyt keskittää pitkäkestoista hyötyä tuottavaan työhön eli toiminnan uudistamiseen ja muutosten läpivientiin: Hallintoa pitää keventää – ehkäpä siltä sektorilta löytyisi hiukan niitä säästöjäkin – päällekkäisyyksiä purkaa, ostopalveluja ja vuokratyövoiman käyttöä vähentää, hankintaosaamista lisätä, henkilöstön työhyvinvointia parantaa jne.

Keskeisiä syitä Varhan tämän vuoden alijäämälle ovat olleet kalliin vuokratyövoiman ja ostopalveluiden suuret kustannukset. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatikin äskettäin, että maan hallituksen pitää asettaa enimmäismäärä vuokratyövoiman käytölle ja selvittää mahdollisia kattohintamekanismeja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tarkoitettujen verorahojen valuminen voittoa tavoittelevalle yksityiselle sektorille ei ole tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta.

Jatkossa hyvinvointialueille olisi vahvasti harkittava verotusoikeutta. Toki niin, että kansalaisten verorasitus kokonaisuudessaan ei nousisi. Tällöin alueilla olisi entistä selkeämmin sekä motiivi että vastuu tuottaa mahdollisimman hyvin toimivia palveluita kustannustehokkaasti.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 10.10.2023.