Rohkeampia avauksia Klippulasta

Salon kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2020 asettaa Klippulan myyntiin. Marraskuussa 2021 vasemmistoliitto teki valtuustoaloitteen Klippulan myyntipäätöksen perumisesta. Kaikkiaan 11 valtuutettua eri puolueista allekirjoitti aloitteen. Aloitetta käsiteltiin valtuuston tammikuun kokouksessa ja asia päätettiin palauttaa valmisteltavaksi.

Opetuslautakunta ja vapaa-ajanlautakunta ovat nyt todenneet, että niillä ei ole käyttöä Klippulalle. Päätösten perusteluita lukiessa tulee sellainen olo, että on menty helpoimman kautta. On varmasti totta, että sen kaltaiselle käytölle, mitä Klippulassa on joskus aikoinaan harjoitettu, ei ole tarvetta. Mutta nyt tarvittaisiinkin rohkeampia visioita, sitä ns. boksin ulkopuolelta ajattelua.

Venäjän Ukrainaan suorittaman hyökkäyksen jäljiltä Salossa on parhaillaan runsaasti toista sataa oppivelvollisuusikäistä ukrainalaista lasta ja nuorta. Voitaisiinko heille järjestää kesäleirejä ja muuta toimintaa Klippulassa? Salolaisten auttamishalu ukrainalaisia kohtaan on ollut hyvin korkealla. Olen varma, että idealle löytyisi vapaaehtoistaho toteuttajaksi yhteistoiminnassa kaupungin ja vastaanottokeskusten kanssa. Uskon, että ukrainalaisperheet arvostaisivat tällaista kädenojennusta.

Klippulassa on useita majoitusrakennuksia. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori

Klippulan myyntiaikeita on perusteltu Klippulan vähäisellä käytöllä. Tähän olisi varmasti mahdollisuus vaikuttaa kunnollisella markkinoinnilla. Harva salolainen tietää, että Klippulaa on mahdollista vuokrata esim. syntymäpäivä- ym. juhliin tai perheelle kesäistä viikonloppua varten.

Yksi Klippulan aktiivisista käyttäjistä on ollut Salon Urheilukalastajat. Se on järjestänyt Klippulassa koulutusta ja kalastusleirejä sekä lapsille että aikuisille. Toimintaa on suunnitteilla tulevallekin kesälle.

Pidetään Klippula salolaisilla.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 25.5.2022.

Klippula Nykyisille ja tuleville salolaisille

Klippulan myyntipäätöksen peruminen on saanut viime aikoina vahvaa kannatusta useiden puolueiden luottamushenkilöiden parissa. Lisäksi kuntalaismielipide tuntuu olevan vahvasti Klippulan säilyttämisen kannalla. Pekka Salomaa ilmaisi Tätä mieltä -palstalla (SSS 4.6.2022) huolensa siitä, että päätöksiä Klippulasta ”tehdään varttuneiden kaupunkilaisten nostalgisten lapsuusmuistojen pohjalta”.

Nyt kun Klippulasta on ollut paljon puhetta julkisuudessa, salolaiset ovat ymmärrettävästä innostuneet tuomaan esille mukavia lapsuusmuistojaan Klippulan kesäleireiltä. Näin on ollut etenkin sosiaalisessa mediassa. Olen samaa mieltä Salomaan kanssa siitä, että päätöksiä ei pidä tehdä menneitä kaihoten. Mutta pyrkimyksessä perua Klippulan myyntiaikeet ei ole kyse nostalgiasta vaan tämän ainutlaatuisen paikan säilyttämisestä nykyisille ja tuleville salolaisille.

Klippulan ylläpito ei nykyisellään juurikaan rasita Salon taloutta. Klippulan käyttökustannukset viime vuonna olivat 25 024 euroa. Suurin kustannuserä oli rakennusten ja huoneistojen vuokra: 12 794 euroa. Nämä vuokrat ovat kaupungin sisäistä rahansiirtelyä. Kun huomioidaan myös tulopuoli eli ulkopuolisten käyttäjien maksamat vuokrat, oikea vuosikustannus salolaisille veronmaksajille oli noin 9 000 euroa.

Jos päätös Klippulan myynnistä saadaan peruttua kaupunginvaltuuston kokouksessa 13. kesäkuuta, on luottamushenkilöillä, viranhaltijoilla, yhdistyksillä ja kuntalaisilla mahdollisuus ryhtyä pohtimaan, miten Klippulaa kehitettäisiin paremmin palvelemaan nykyisiä ja tulevia salolaisia. Lupaava alku on se, että nyt kun tieto tämän upean paikan vuokrausmahdollisuudesta on saatu julkisuuteen, kuluvan kesän viikonloput ovat jo täynnä yhdistysten ja yksityishenkilöiden varauksia.

Klippulalle on siis kysyntää.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 7.6.2022.

Profiloidumme kulttuuri- ja liikuntakaupunkina

Otsikon lainaus on kaupunginvaltuuston maanantaina 12. joulukuuta hyväksymästä Salon kaupunkistrategiasta. Samana päivänä valtuustossa vahvistettiin myös Salon talousarvio tulevalle vuodelle, ja sen perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että tuo strategian kirjaus tulee jäämään kulttuurin osalta vain kauniiksi sanoiksi paperilla: uuden jäähallin suunnitteluun annettiin talousarviossa 300 000 euroa, mutta kulttuuritilojen tilatarpeiden kartoittamiseen ei mitään.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Kalle Räike esitti Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 17. joulukuuta ryhmänsä näkemyksen siitä, miten tällaiseen jakoon päädyttiin. Kyseessä oli yritys selittää musta valkoiseksi.

Talousarvion pohjaesityksenä oli varata 500 000 euroa uuden jäähallin suunnitteluun. Vasemmistoliiton oli tarkoitus esittää budjettikokouksessa Marja Ruokosen muotoilema esitys, jossa jäähallin hulppea suunnitteluraha olisi pienennetty 300 000 euroksi ja säästynyt 200 000 euroa olisi käytetty sisäilmaongelmaisen Salon Teatterin korjaamisen. Sunnuntai-iltana pidetyssä valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa kävi kuitenkin ilmi, että esityksellä ei olisi läpimenon mahdollisuuksia. Niinpä päätimme jättää oman esityksemme tekemättä ja tukea kompromissia, jonka vihreät esittivät: 350 000 euroa jäähallin suunnitteluun ja 100 000 euroa varataan suunnitteluun, jossa kartoitetaan nykyiset tilat ja selvitetään kulttuuri- ja urheilutoimijoiden tarpeet.

Tässä kohtaa valtuustossa alkoi keskustelu siitä, että kulttuurin ja liikunnan vastakkainasettelu ei ole rakentavaa. Tällaisesta vuosikymmeniä sekä kulttuurin että liikunnan saralla hääränneestä tuntuu kummalliselta, että sitä ei koeta vastakkainasetteluksi, jos toinen saa ja toinen ei, mutta se koetaan, jos molemmille yritetään antaa.

Esitetty kompromissi ei kuitenkaan saanut valtuustossa riittävää kannatusta. Puheissa kulttuurimyönteisenä esiintyvä kokoomus tyrmäsi ehdotuksen yksimielisesti, muissa vastustaneissa puolueissa oli sentään pientä hajontaa. Kosmeettisena kädenojennuksena kulttuuriväelle kokoomus esitti pontta eli toivomusta kulttuuri- ja urheilutoimijoiden tarpeiden selvittämisestä.

”Profiloidumme kulttuuri- ja liikuntakaupunkina.” Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus osoittaa, että tuo strategian lause ei ole tyhjää sanahelinää. Kulttuuripalveluilla – ja liikuntapalveluilla – on merkittävä vaikutus ihmisten viihtyvyyteen ja hyvinvointiin; ja sitä myöten myös asuinpaikan valintaan. Jos jatkamme valtuuston nyt luomilla askelmerkeillä, on todennäköistä, että kaupunkistrategiamme uusi visio toteutuu juuri siinä muodossa, johon se on jo irvileukojen suussa vääntynyt: ”Salo – kestävän menetyksen koti”.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 20.12.2022.