Vaadimme kansanäänestystä Salon osallistumisesta Länsirataan

Me allekirjoittaneet salolaiset vaadimme, että kaupunkimme vetäytyy Länsiratahankkeesta. Salon koko ajan vaikeammaksi käyvässä taloustilanteessa hankkeen rahoitukseen sitoutuminen olisi kestämätöntä. Lisäksi ylivoimainen enemmistö salolaisista on mielipidemittausten mukaan sitä vastaan. Hankkeesta on viipymättä järjestettävä kansanäänestys, jossa kuntalaiset voivat kyllä- tai ei-vaihtoehdoilla kertoa mielipiteensä asiasta.

1) Kustannukset

Salon arvioitu osuus Länsiradan ensimmäisen vaiheen kustannuksista olisi yli 27 miljoonaa euroa. Summa ei vielä sisällä toiseen vaiheen kustannuksia eikä hankeyhtiön nimiin otettavia lainoja. Ne tulisivat salolaisten maksettaviksi korkojen kera. Toisen vaiheen kustannusarvio on tällä hetkellä 25 miljoonaa euroa.

Salon taloudellinen tilanne on nopeasti heikkenemässä. Kaupungilla on meneillään YT-neuvottelut, ja lisäksi suunnitteilla on tuntuvia veronkorotuksia. Jalkapallohallin pystyttämiseen kaavaillaan 13 miljoonaa euroa ja Helenansillan rakentamiseen vähintään 3,5 miljoonaa euroa. Siltaa on perusteltu asuntomessujen tarpeilla, jotka aiheuttavat jo muutenkin merkittäviä kuluja kaupungille. Jos Salo kuluttaa Länsirataan kaikkiaan 52 miljoonaa euroa – summa epäilemättä vielä kasvaisi ajan mittaan – ajaudumme kulukierteeseen, johon meillä ei ole varaa.

2) Vähäinen hyöty suhteessa kustannuksiin

Länsiradan hyötyjä on arvioitu ylioptimistisesti. Miljardeja maksava ratahanke ei merkittävästi lyhentäisi matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä. Mistään ”tunnin junasta” ei todellakaan ole kysymys. Nopeimmillaan junat voisivat taittaa Turun ja Helsingin välisen matkan 78 minuutissa. Nuo nopeimmat junat eivät pysähtyisi Salossa.

Rata olisi ilman muuta taloudellisesti kannattamaton näin vähäväkisessä ja harvaan asutussa maassa. Sen loppulasku nousisi useisiin miljardeihin euroihin, mutta hyötyä siitä koituisi minimaalisen vähän eritoten juuri salolaisille.

3) Vakavat ympäristö- ja luontovaikutukset

Länsirata kulkisi useiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kaupunki- ja luontoalueiden halki. Mitä kaikkea se vaatisi?

  • Peräti 113 uutta siltaa ja 22 uutta tunnelia pelkästään Salon ja Espoon välille.
  • Päätähuimaavan määrän epäekologista betonia ja terästä kelluakseen yli 70 metriä paksujen savipatjojen päällä.
  • Loppusijoituspaikan 1,3 miljoonalle rekkakuormalle ylijäämämaata.
  • Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Lukkarinmäen tuhoamista avolouhokseksi.
  • Niin Natura-alueiden kuin tuottavien peltojen ja talousmetsien pysyvää hävittämistä, mikä kiihdyttäisi jo ennestään hälyttävää luontokatoa ja köyhdyttäisi peruuttamattomasti paikallisia ekosysteemejä ja perinnemaisemia.
  • Eri arvioiden mukaan 140–330 vuotta aikaa, ennen kuin liikennöinnin mahdollisesti tuottamat päästövähennykset kuittaisivat rakentamisesta koituneet päästöt.

Yhteenveto:

Länsirata on Salolle aivan liian kallis, taloudellisesti riskialtis ja ympäristön kannalta hyvin vahingollinen hanke. Kaupungin ei tule sitoutua sen edistämiseen, rahoittamiseen eikä toteuttamiseen. Salon tulee vetäytyä hankkeesta ja keskittää voimavaransa erityisesti kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta olennaisiin palveluihin ja kestävän kehityksen turvaamiseen, ei sen heikentämiseen.

Adressi Länsirata-hankkeesta luopumiseksi

Me allekirjoittaneet vaadimme, että valtio vetäytyy Länsirata-hankkeesta. Suomen koko ajanvaikeammaksi käyvässä taloustilanteessa hankkeen rahoitukseen sitoutuminen olisi kestämätöntä.

1) Kustannukset

Suomen taloudellinen tilanne on heikko. Länsiradan nykyinen kustannusarvio on noin 3 miljardia euroa. Todennäköistä on, että ajan mittaan se vielä paisuisi entisestään. Samaan aikaan puhutaan velkajarrusta, ja toisaalta Suomen puolustukseen on käytettävä tuntuvasti enemmän rahaa kuin ennen. Suomella ei kerta kaikkiaan ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa varaa tällaiseen rataan.

2) Vähäinen hyöty suhteessa kustannuksiin

Länsiradan hyötyjä on arvioitu ylioptimistisesti. Miljardeja maksava ratahanke ei merkittävästi lyhentäisi matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä. Mistään ”tunnin junasta” ei todellakaan ole kysymys. Nopeimmillaan junat voisivat taittaa Turun ja Helsingin välisen matkan 78 minuutissa. Rata olisi ilman muuta taloudellisesti kannattamaton näin vähäväkisessä ja harvaan asutussa maassa. Jos nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa jokin ratahanke pitäisi toteuttaa, se olisi yhteyden luonti Suomesta Jäämerelle eli Narvikin satamaan.

3) Vakavat ympäristö- ja luontovaikutukset

Länsirata kulkisi useiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kaupunki- ja luontoalueiden halki. Mitä kaikkea se vaatisi?

– Peräti 113 uutta siltaa ja 22 uutta tunnelia pelkästään Salon ja Espoon välille.

– Päätähuimaavan määrän epäekologista betonia ja terästä kelluakseen yli 70 metriä paksujen    savipatjojen päällä.

– Loppusijoituspaikan 1,3 miljoonalle rekkakuormalle ylijäämämaata.

– Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja tiheästi asutun Lukkarinmäen tuhoamista avolouhokseksi.

– Niin Natura-alueiden kuin tuottavien peltojen ja talousmetsien pysyvää hävittämistä, mikä kiihdyttäisi jo ennestään hälyttävää luontokatoa ja köyhdyttäisi peruuttamattomasti paikallisia ekosysteemejä ja perinnemaisemia.

– Eri arvioiden mukaan 140–330 vuotta aikaa, ennen kuin liikennöinnin mahdollisesti tuottamat päästövähennykset kuittaisivat rakentamisesta koituneet päästöt.

Yhteenveto:

Länsirata on Suomelle aivan liian kallis, taloudellisesti riskialtis ja ympäristön kannalta hyvinvahingollinen hanke. Valtion ei tule sitoutua sen edistämiseen, rahoittamiseen eikä toteuttamiseen.

Google

Google on tehnyt Muhoksella 330 hehtaarin jättimäisen hakkuun ilman, että hakkuiden vaatimaa ympäristövaikutusten arviointia olisi tehty. Datakeskus-kohteessa on myös tehty esimerkiksi varastoalueiden rakentamista ja pintamaiden kuorintaa.

Nyt työt on keskeytetty Lupa- ja valvontaviraston kehotuksesta.

Tämä on vaarallinen ennakkotapaus. Suomalaiset eivät saa olla niin sinisilmäisiä, että antavat tällaisten suurten toimijoiden toimia laeista ja luvista välittämättä, vain siksi, että ne ovat suuria.

Toivottavasti tähän nyt puututaan riittävällä jämäkkyydellä.

Viiankiaapa

Suojellun Viiankiaavan puolesta järjestettiin eilen lauantaina useita mielenosoituksia. Helsingissä mielenosoitus keräsi Greenpeacen arvion mukaan jopa 3 500 osallistujaa. Mielenosoittajat vaativat, ettei hallitus myöntäisi kaivoshankkeelle poikkeusta Natura 2000 -suojelusta. Viiankiaapa on suojeltu paitsi EU:n Natura-verkostossa myös kansallisessa soidensuojeluohjelmassa.

Sodankylän Viiankiaapa kuuluu Euroopan viimeisiin luonnontilaisiin aapasoihin.

Kaivosta Viiankiaavalle suunnittelee brittiläinen kaivosyhtiö Anglo American ja sen tytäryhtiö Sakatti Mining. Kaivos louhisi pääasiassa kuparia ja nikkeliä, mutta myös kobolttia.

Kriittisten raaka-aineiden omavaraisuus on tärkeää, mutta luontoarvot ovat vielä tärkeämpiä. Toivottasti.

#viiankiaapa

Häkkänen Israelissa

Puolustusministeri Antti Häkkänen vieraili Israelissa ja muun muassa tapasi Israelin puolustusministeri Israel Katzin.

Israel Katz on epäiltynä muun muassa osallisuudesta kansanmurhaan ja kidutukseen. Katz on myös Gazan saarron pääsuunnittelijoita ja hän on julkisesti tukenut ehdotusta palestiinalaisten siirrosta Gazasta eli etnistä puhdistusta. Lisäksi hän puolustaa Länsirannan laitonta miehitystä.

Olisi ollut kovin toivottavaa, että puolustusministerimme olisi tuominnut tällaiset teot ja ajatukset. Nyt hän vierailullaan vähintäänkin osoittaa Suomen katsovan aktiivisesti muualle.

Googlen datakeskukset

En oikein tiedä, mitä ajattelisin tästä Googlen datakeskusinvestoinnista. Ainakaan se ei ole ollenkaan niin ihana juttu, kuin Petteri Orpo antaa ymmärtää.

On suuri vaara, että Suomesta tulee maa, johon näitä datakeskuksia syntyy, koska täällä on Euroopan halvinta sähköä – toistaiseksi -, sopivan kylmä ilmasto ja runsaasti tilaa. Vaara siis siinä mielessä, että me tarjoamme halvalla hyvät puitteet, ja hyödyt karkaavat ulkomaisille sijoittajille.

Työpaikkoja on luvattu keskusten valmistuttua tulevan noin 7 000. Tässä ovat mukana välillisesti syntyvät työpaikat. Suoraan keskukset työllistäisivät paljon vähemmän. Ja nämä ovat siis Googlen omia, varmasti positiivisesti nostettuja numeroita.

Datakeskusten laitteet tulevat pääosin ulkomailta. Nämä tietokoneet ja koneet muodostavat tyypillisesti jopa 80 % datakeskuksen kokonaisinvestoinneista. Tässäkin siis suomalainen hyöty jää pieneksi.

Entäs sitten se sähkön hinta? Datakeskukset tarvitsevat hurjan määrän sähköä. Kun kysyntä on kovaa, niin hinnat nousevat. Kun Caruna myytiin, kokoomuksen johdolla vakuuteltiin, että siirtohinta ei nouse. Kuinkas sitten kävikään. Vasemmistoliitto ainoana vastusti myyntiä. Nyt Petteri Orpo vakuuttaa, että sähkön hinta ei nouse. En usko.

#google#datakeskukset

Yt-neuvottelut

Salo aikoo sopeuttaa talouttaan rankalla kädellä. Kaupunginjohtaja esittää kaupunginhallitukselle muun muassa veroprosentin nostoa 0,4 prosenttiyksiköllä 8,5:een. Lisäksi kaupunginjohtaja esittää, että henkilöstömenojen sopeuttamisella tavoiteltaisiin 2,2 miljoonan euron säästöä. Henkilötyövuosina summa vastaa noin 44 henkilötyövuotta.

Verojen melko maltillinen korottaminen on ok. Siihen meillä on varaa, jos sillä turvataan palveluita. Lisäksi pienituloisimmathan eivät maksa lainkaan kunnallisveroa. Sitä aletaan periä vasta, jos vuotuiset ansiotulot ylittävät noin 16 000–18 000 euroa vähennysten jälkeen.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Sofia Maleike kirjoitti tänään Salon Seudun Sanomissa, että neljän koulun säästäminen keväällä oli virhe, josta nyt maksamme. Nämä säästämispäätökset tehtiin suurella enemmistöllä, ja jos kouluja ei olisi säästetty, kunnan kassa olisi vajaan miljoonan pulleampi. Tämä ei selitä veron korotuksia, joilla tavoitellaan noin neljän miljoonan tuottoa. Eikä koulujen lakkauttamisella myöskään olisi turvattu kirjastojen aukioloja tai taattu kansalaisopiston tarjontaa nykylaajuisena tai varmistettu uimahallin nykyisiä aukioloaikoja. Näilläkin Maleike uhkailee.

Sen sijaan koulujen säästämisellä taattiin lapsille ja lapsiperheille lähikoulu ja turvallinen koulutie.

Yt-neuvottelujen suhteen – jos niihin siis lähdetään – olisi erittäin toivottavaa, että pääpaino olisi paikkojen täyttämättä jättämisellä eläköitymisen yhteydessä. Lomauttamisia ja irtisanomisia tulisi välttää. Pitkällä tähtäimellä niiden seuraukset voivat tulla kalliimmiksi kuin lyhyellä aikajänteellä saatu säästö. Palvelujen heikkeneminen, työkuormituksen kasvu, sairauspoissaolojen lisääntyminen ja ostopalvelujen lisääntyvä käyttö voivat olla edessä.

Sopeutumisraha

Sopeutumisrahaa maksetaan entisille kansanedustajille, jos he eivät työllisty ennen eläkeikää. Sitä maksetaan 1 – 3 vuotta riippuen edustajantoimen kestosta.

Pari viikkoa sitten torilla yksi kansalainen otti sopeutumisrahan puheeksi. Ajattelin ensin, että tässä mennään nyt vähän populismin puolelle, mutta hänen selitystään kuunneltuani tulin toisiin ajatuksiin.

Sopeutumisrahassa ei nimittäin ole työnhakuvelvoitetta (4/kk) toisin kuin tavallisella työttömällä. Populismia tai ei, mutta minusta tämä ei ole tasavertainen tilanne.

Kansainvälinen lukutaitopäivä

Olen näköjään kirjoittanut pyynnöstä tommoisen tähän UNESCO:n Kansainväliseen lukutaitopäivään. Olin jo vähän unohtanut koko asian.

”8. syyskuuta vietetään UNESCO:n Kansainvälistä lukutaitopäivää. Sen tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä ihmisoikeutena, koulutuksen tärkeydestä sekä lukutaidottomuuden aiheuttamasta globaalista epätasa-arvosta.

Koin kaksi vuotta sitten yllättäen yöllä nukkuessani aivoinfarktin. Muutamat ensimmäiset kuukaudet vietin pyörätuolissa ja puhekykykin oli heikoissa kantimissa. Lukutaitoa en kuitenkaan onneksi menettänyt. Ja voin vakuuttaa, että lukutaidon arvo kyllä kirkastui minulle tuolloin. Ilman sitä olisin ollut aika syvissä vesissä.

Lukutaidon merkitys on nykyään avainasemassa kaikessa oppimisessa. Jos olet vailla lukutaitoa, mahdollisuutesi kouluttautumisessa ja uudelleen kouluttautumisessa ovat hyvin rajatut. Lukutaito avaa sinulle ovia uuteen tietämykseen ja uusiin maailmoihin. Kouluttautuminen ilman lukutaitoa on nykyään lähes mahdotonta.

Vielä tärkeämpää on lukutaidon antama mahdollisuus asioiden kyseenalaistamiseen. Toimiessani historian opettajana – nykyään olen eläkkeellä – kerroin aina kansallissosialismista puhuessani Adolf Hitlerin näkemyksistä kasvatuksessa:”– En halua älyllistä kasvatusta. Tieto pilaa nuorison.” Eli mitä tietämättömämpiä te olette, sitä helpompi teitä on johdatella haluttuun suuntaan. Tähän lukutaito tarjoaa rokotteen.

Jos lukutaitosi on kovin rajallinen, tartut mielelläsi helppoihin, lyhyisiin ja provokatiivisiin ulostuloihin. Tätähän on nykyinen some-maailma pullollaan, ja tätä valitettavasti myös monet poliitikot hyödyntävät.

Meillä täällä Suomessa on hyvä lukutaito. Tosin se on viime vuosina huonontunut, ja etenkin poikien lukemattomuus on ongelma. Kansainvälisesti verrattuna tilanteemme on kuitenkin hyvä. On hyvin kuvaavaa, että maat joissa lukutaito on huonolla tolalla, ovat usein myös köyhiä maita. Yksi keino globaalin epätasa-arvon poistamiseen on varmasti ihmisten saattaminen lukutaidon piiriin entistä laajemmin.”

”Rumpali”

Rummunlyöjänkatu 21 eli ”Rumpali” menee sitten myyntiin. Yritettiin kyllä, mutta ei auttanut:

”Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää valmisteluun palautusta ja sitä kautta siirtoa Salon Vuokratalot Oy:lle. Tällaista ihan keskustassa sijaitsevaa kiinteistöä Vuokrataloilla ei ole. Peruskorjausta rakennus varmasti tarvitsisi, mutta sen suhteen mainitut summat tuntuvat ylimitoitetulta.

Vuokrat kyllä nousisivat, koska niiden tulee olla markkinahinnoittelun raameissa. Vuokrataloilla olisi kuitenkin varmasti enemmän pelivaraa vuokrien suhteen, kuin voittoa tavoittelevalla yksityisellä omistajalla. Jokainen voi tykönään miettiä, miltä tuntuisi joutua muuttamaan kotoaan pois siksi, että ei olisi varaa maksaa vuokraa.

Olen myös ymmärtänyt, että paikka on monelle enemmän kuin asunto. Se on koti, ja siellä on myös yhteisöllisyyttä.

Toukokuussa me ajattelimme lapsia, ja jätimme neljä koulua lakkauttamatta. Nyt olisi syytä ajatella ihmisiä sieltä ihmiselon toisesta päästä eli vähävaraisten eläkeläisten koti ’Rumpali’ olisi syytä jättää myymättä.

Myös testamenttilahjoittajan tahto tulisi näin edelleen huomioitua.”