Kansainvälinen lukutaitopäivä

Olen näköjään kirjoittanut pyynnöstä tommoisen tähän UNESCO:n Kansainväliseen lukutaitopäivään. Olin jo vähän unohtanut koko asian.

”8. syyskuuta vietetään UNESCO:n Kansainvälistä lukutaitopäivää. Sen tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä ihmisoikeutena, koulutuksen tärkeydestä sekä lukutaidottomuuden aiheuttamasta globaalista epätasa-arvosta.

Koin kaksi vuotta sitten yllättäen yöllä nukkuessani aivoinfarktin. Muutamat ensimmäiset kuukaudet vietin pyörätuolissa ja puhekykykin oli heikoissa kantimissa. Lukutaitoa en kuitenkaan onneksi menettänyt. Ja voin vakuuttaa, että lukutaidon arvo kyllä kirkastui minulle tuolloin. Ilman sitä olisin ollut aika syvissä vesissä.

Lukutaidon merkitys on nykyään avainasemassa kaikessa oppimisessa. Jos olet vailla lukutaitoa, mahdollisuutesi kouluttautumisessa ja uudelleen kouluttautumisessa ovat hyvin rajatut. Lukutaito avaa sinulle ovia uuteen tietämykseen ja uusiin maailmoihin. Kouluttautuminen ilman lukutaitoa on nykyään lähes mahdotonta.

Vielä tärkeämpää on lukutaidon antama mahdollisuus asioiden kyseenalaistamiseen. Toimiessani historian opettajana – nykyään olen eläkkeellä – kerroin aina kansallissosialismista puhuessani Adolf Hitlerin näkemyksistä kasvatuksessa:”– En halua älyllistä kasvatusta. Tieto pilaa nuorison.” Eli mitä tietämättömämpiä te olette, sitä helpompi teitä on johdatella haluttuun suuntaan. Tähän lukutaito tarjoaa rokotteen.

Jos lukutaitosi on kovin rajallinen, tartut mielelläsi helppoihin, lyhyisiin ja provokatiivisiin ulostuloihin. Tätähän on nykyinen some-maailma pullollaan, ja tätä valitettavasti myös monet poliitikot hyödyntävät.

Meillä täällä Suomessa on hyvä lukutaito. Tosin se on viime vuosina huonontunut, ja etenkin poikien lukemattomuus on ongelma. Kansainvälisesti verrattuna tilanteemme on kuitenkin hyvä. On hyvin kuvaavaa, että maat joissa lukutaito on huonolla tolalla, ovat usein myös köyhiä maita. Yksi keino globaalin epätasa-arvon poistamiseen on varmasti ihmisten saattaminen lukutaidon piiriin entistä laajemmin.”

”Rumpali”

Rummunlyöjänkatu 21 eli ”Rumpali” menee sitten myyntiin. Yritettiin kyllä, mutta ei auttanut:

”Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää valmisteluun palautusta ja sitä kautta siirtoa Salon Vuokratalot Oy:lle. Tällaista ihan keskustassa sijaitsevaa kiinteistöä Vuokrataloilla ei ole. Peruskorjausta rakennus varmasti tarvitsisi, mutta sen suhteen mainitut summat tuntuvat ylimitoitetulta.

Vuokrat kyllä nousisivat, koska niiden tulee olla markkinahinnoittelun raameissa. Vuokrataloilla olisi kuitenkin varmasti enemmän pelivaraa vuokrien suhteen, kuin voittoa tavoittelevalla yksityisellä omistajalla. Jokainen voi tykönään miettiä, miltä tuntuisi joutua muuttamaan kotoaan pois siksi, että ei olisi varaa maksaa vuokraa.

Olen myös ymmärtänyt, että paikka on monelle enemmän kuin asunto. Se on koti, ja siellä on myös yhteisöllisyyttä.

Toukokuussa me ajattelimme lapsia, ja jätimme neljä koulua lakkauttamatta. Nyt olisi syytä ajatella ihmisiä sieltä ihmiselon toisesta päästä eli vähävaraisten eläkeläisten koti ’Rumpali’ olisi syytä jättää myymättä.

Myös testamenttilahjoittajan tahto tulisi näin edelleen huomioitua.”

Yhteisöveron alennus

Yhteisöveron alennus 20 prosentista 18 prosenttiin olisi syytä perua. Muutoin käy kuin minulle tuossa kuvassa kohta eli putoamme varmasti sopeutustavoitteistamme. Tämä yhteisöveron alennus tekisi valtion kassaan yli 800 miljoonan vuosittaisen loven. Suurin osa taloustieteilijöistä pitää alennusta vahingollisena julkisen talouden kannalta. Edes kovasti toivotut, mutta useimmiten toteen näyttämättömät dynaamiset vaikutukset eivät tätä korjaisi. Jos veroa lasketaan ja sopeutustavoitteista pidetään kiinni, se tarkoittaa eittämättä verorasituksen kasvua jossain muualla tai sitten julkisten palveluiden edelleen heikentämistä.

#yhteisöveronalennus

Eläkkeelle?

Julkinen

Jäin kesäkuun alussa eläkkeelle. Tai oikeastaan jäin jo toisen kerran. Sain toukokuussa 2024 aivoinfarktin, ja kesällä 2025 pääsin sitten työkyvyttömyyseläkkeelle. Olisin sitten itse asiassa päässyt eläkkeelle jo ikänikin puolesta kesällä 2025. Pidin kuitenkin kovasti työstäni ja oppilaistani, ja halusin mieluummin jäädä eläkkeelle töistä kuin sairasvuoteelta. Niinpä halusin vielä palata töihin, ja reilun vuoden kuntoutuksen jälkeen se onnistui. Minulle räätälöitiin puolipäiväinen työsopimus ja sen jaksoin hyvin tehdä. Tietysti osin siksi, että oppilaat ja koko työyhteisö ottivat minut mahtavasti vastaan.

Joo. Toi yllä oleva nyt tuli kirjoitettua tästä omasta tilanteestani. Mutta varsinaisesti minun piti kirjoittaa siitä kummallisesta tilanteesta, josta Hesarissa tänään kerrottiin: Tavallisten kansalaisten pitäisi jaksaa työelämässä koko ajan pidempään, mutta samanaikaisesti hyvätuloiset johtajat ryhtyvät keventämään työntekoa jo hyvissä ajoin ennen eläkeikää.

Tavallisilta palkansaajilta on tukittu reitit työelämän keventämiseksi uran loppuvaiheessa. Esimerkiksi vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki on lakkautettu nykyhallituksen aikana, ja osa-aikaeläke poistettiin Sipilän hallituksen toimesta.

Onko vain johtajien työ niin raskasta, että sitä pitää voida keventää työuran loppupuolella. En usko.

#eläkkeelle

Omaishoidon tukea parannettava

Omaishoitajien työ korvaa kotihoitoa, ympärivuorokautista hoivaa ja jopa sairaalahoitoa. Suomessa on arviolta jopa 300 000–1 000 000 läheisestään huolehtivaa henkilöä, mutta virallisen hyvinvointialueen kanssa tehdyn omaishoitosopimuksen piirissä on noin 51 000–62 000 henkilöä.

Monet siis hoitavat läheisiään ilman mitään yhteiskunnan rahallista tukea. Kun hoidettavan tarve on päivittäistä tai ympärivuorokautista ilman keskeytyksiä, on peruspalkkio vähintään 530 €/kk. Ja tämä on veroalaista tuloa.

Omaishoidon keskeisimmät ongelmat liittyvät riittämättömiin palveluihin, alueelliseen eriarvoisuuteen, omaishoitajien suureen kuormitukseen ja tietysti hyvinvointialueiden säästöpaineisiin. Kaikki nämä aiheuttavat yhdessä usein rankkaa kuormitusta omaishoitajille.

Omaishoidolle ei ole käytännössä vaihtoehtoja, kun iäkkäiden palveluja on supistettu. Ne eurot, mitä sekä virallisten että epävirallisten omaishoitajien aseman parantamiseen sijoitettaisiin, tulisivat varmasti monin verroin takaisin pienentyneinä sairaalapäivien lukuina ja muina hoitomenoina – seka hoidettavien että hoitajien osalta.

Puhumattakaan sitten asian inhimillisestä puolesta.

Suomi ja Israel ovat allekirjoittaneet puolustusmateriaalialan yhteisymmärryspöytäkirjan

Suomi ja Israel ovat allekirjoittaneet puolustusmateriaalialan yhteisymmärryspöytäkirjan kymmeneksi vuodeksi. Tämä on tehty alkuvuonna 2024, jolloin Gazan kansanmurha oli jo täydessä käynnissä. Ja sopimus on allekirjoitettu vieläpä Suomen aloitteesta. Julkisuuteen ei allekirjoituksesta kerrottu. Tämäkö on sitä arvopohjaista realismia? Kyllä tästä ovat arvot kaukana.

Torilla 29.08.2026

Käytiin torilla. Päivänpolttavia aiheita oli esimerkiki se, onko Suomi enää hyvinvointivaltio.

Leikkaukset ovat nyt kohdistuneet niin, että pienituloisin viisi prosenttia suomalaisista on menettänyt hallituksen päätösten seurauksena vuodessa 828 euroa. Samaan talouteen on saattanut kohdistua useitakin leikkauksia, ja yhteisvaikutuksia ei kunnolla arvioitu ennen päätöksiä. Tämä on suistanut jopa 100 00 ihmistä köyhyysrajan alle. Erityisen ikävää tietysti on, että myös lapsiperheköyhyys on huimasti kasvanut. Hyvätuloisin viisi prosenttia on sen sijaan saanut tutkimuksen mukaan 2 137 euroa veronkevennyksiä. Yksiselitteisesti tämä ei oli oikein. Se lisää yhteiskunnan eriarvoistumista ja sitä myöten vähentää tunnetta siitä, että olemme kaikki samassa veneessä. Tasapainotuksen olisi pitänyt tapahtua niin, että ainakin niiden verotusta olisi kiristetty, joilla on veronmaksukykyä. Kannatan esimerkiksi yhden prosentin miljonääriveroa eli yhden prosentin veroa yli miljoonan euron omaisuuksista.

Vasemmistoliitto ei lähtenyt mukaan velkajarruun, ja syy on juuri siinä, että emme pidä järkevänä säästää ensin hyvinvointivaltiota kuoliaaksi, ja sitten yrittää pelastaa sitä. Hyvä esimerkki on Salon sairaalan yöpäivystyksen lakkautus. Hallitus toteutti sen säästötoimenpiteenä, mutta nyt on selvinnyt, että toivottuja säästöjä ei synny. Palvelut kyllä huononivat. Säästää pitää, mutta hyvinvointipalveluiden pitäisi olla niitä viimeisiä, joihin kosketaan. Uskon, että moni olisi valmis maksamaan lisää verojakin, jos sillä taattaisiin hyvinvointipalveluiden säilyminen.

Jokaisella on tietysti johonkin määrään asti vastuu itsestään, mutta kun kerran meitä edeltäneet sukupolvet ovat pystyneet luomaan mallin, jossa julkinen puoli tarjoaa auttavaa kättään silloin kun sitä tarvitaan, niin meillä on oikeastaan velvollisuus säilyttää tämä malli. Hyvinvointivaltio on arvokkainta, mitä Suomi on onnistunut luomaan

Kotouttamisen on saatava lisää resursseja

Sdp on lähtenyt tiukentamaan maahanmuuttolinjaansa. Varmaan siinä on ainakin osaksi tarkoitus vetää äänestäjiksi sellaisia, jotka muutoin äänestäisivät perussuomalaisia. En ole vielä tarkemmin tutustunut tuohon linjaan, mutta on kuitenkin hyvä pitää mielessä kaksi faktaa. Ensinnäkin me tarvitsemme maahanmuuttoa, kovasti ikääntyvän väestörakenteemme takia. Tämän myöntävät kaikki puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta. Toisekseen meillä jo on – pidimme siitä tai emme – maahanmuuttajia keskuudessamme. Jos meidän kotoutuspolitiikkamme epäonnistuu, siitä kärsivät kaikki. Jos sen sijaan kotouttaminen onnistuu, siitä hyötyvät kaikki.