Panostuksia raideliikenteeseen

Raideliikenne on parhaimmillaan tehokas ja ympäristöystävällinen joukkoliikennemuoto. Panostukset siihen on kuitenkin tehtävä järkiperustein.

Huomio on viime vuosina keskittynyt lähinnä suunnitteilla oleviin kolmeen suureen ratahankkeeseen. Samaan aikaan olemassa olevien ratojen korjausvelka on kasvanut jo yli miljardin euron. Sen umpeen kurominen olisi ensiarvoisen tärkeää. On myös kysyttävä, miten rahat riittäisivät uusien ratojen kunnossapitoon, kun ne eivät riitä nykytilanteessakaan.

Lähijunaliikenteeseen panostaminen olisi myös tärkeää. Varsinais-Suomessa sen kehittämistä on valitettavasti viime aikoina yritetty koplata yhteen ns. tunnin junan kanssa. Tunnin junan virallinen nimi, HelsinkiTurku nopea junayhteys, kertoo, mistä kyseisessä miljardihankkeessa on kyse. Lähijunaliikenteen kehittäminen on siitä riippumatonta, ja olisi täysin mahdollista nykyisellä radalla asema- ja ohituspaikkoja luomalla.

Toki Helsinki–Turku-yhteyskin kaipaa panostuksia. Väyläviraston hankearvioinnissa (VÄYLÄ 50/2020) Rantarataan perustuva hankevaihtoehto Ve R1 todettiin hyötykustannussuhteeltaan parhaaksi (H/K 0,70). Tässä vaihtoehdossa tehtäisiin pieniä oikaisuja ja nopeutuksia sekä kaksoisraide välille SaloHajala. Nämä toimet lisäisivät kaukojunien aikatauluvarmuutta ja lyhentäisivät matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä 5–7 minuuttia. Kustannusarvio näille parannuksille oli vain 94 miljoonaa euroa. Melkoinen ero kokonaan uuden radan kustannusarvioon, joka tuolloin oli samalla Turku–Espoo-välillä 3, 334 miljardia euroa.

Myös moottoritietä myötäilevä oikoratavaihtoehto olisi tarkemman selvittämisen arvoinen. Se olisi toteutettavissa nyt valittua linjausta edullisemmin ja olisi lisäksi luontoystävällisempi. Nykyinen linjaushan edellyttäisi kymmenien kilometrien matkalla täysin uuden noin 80 metriä leveän maastokäytävän raivaamista, mikä olisi erittäin haitallista luonnon monimuotoisuudelle ja aiheuttaisi ison loven metsien hiilinieluun. Hankkeen rakentamisaikaiset ilmastopäästöthän on lisäksi arvioitu niin suuriksi, että niiden kompensoitumisaika olisi 140 vuotta. Ja tämä hetkellä, jolloin tavoittelemme hiilineutraaliutta.

Vielä lopuksi monen niin junassa työmatkaansa taittavan kuin muutoinkin matkustavan toive: junien nettiyhteydet olisi saatava kuntoon. Paremmin toimivat yhteydet mahdollistaisivat tehokkaamman junassa työskentelyn ja tietysti myös luotettavamman mobiililaitteiden viihdekäytön. Tähän VR:n ja operaattorien olisi yhteisesti ryhdyttävä panostamaan.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 17.2.2023.

Haluatko maksaa?

Haluatko maksaa Turun tunnin junan? Haluat tai et, maksat, jos hanke toteutuu. Valtiovarainministeriön tiistaina 24. tammikuuta julkaiseman raportin mukaan kyseisen noin 4 miljardin euron hankkeen kustantaminen jäisi pääosin valtion ja kuntien, eli veronmaksajien, harteille. Yksityistä rahaa hankkeeseen olisi raportin mukaan mahdollista saada vain, jos valtio takaisi sijoittajille tietyn tuoton. Veronmaksajien pussista rahat siis silloinkin lopulta otettaisiin ja vielä voittomarginaalikorotuksella.

Paljon puhuttua EU-rahaa hankkeeseen saataisiin vain hitunen – jos sitäkään. Valtioneuvoston Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 kertoo EU-rahoituksesta näin: ”Enimmäistuki liikenneverkkojen rakentamiseen on 30 prosenttia (tietyissä tapauksissa 50 prosenttia) ja suunnitteluun 50 prosenttia. Tukea voi komission työsuunnitelman mukaisesti hakea hankkeille, joiden toteuttamisesta on tehty kansallinen rahoituspäätös ja joiden hyöty-kustannussuhde on yli 1.” (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163389/VN_2021_75.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Helsinki–Turkua nopea junayhteys -hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi Väylävirasto on hankearvioinnissaan (VÄYLÄ 50/2020) laskenut 0,44. Se jää kirkkaasti alle EU:n vaatiman lukeman.

Jotakin kuitenkin EU:lta ilmeisesti silti saataisiin. Valtiovarainministeriön tuoreessa raportissa on arvioitu, että EU:n tuki rakentamiseen olisi 250 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia kokonaiskustannuksista (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164565).

Nyt on viimeinkin vastuullisten päättäjien herättävä, ja pysäytettävä tämä hanke.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 2.2.2023.

Profiloidumme kulttuuri- ja liikuntakaupunkina

Otsikon lainaus on kaupunginvaltuuston maanantaina 12. joulukuuta hyväksymästä Salon kaupunkistrategiasta. Samana päivänä valtuustossa vahvistettiin myös Salon talousarvio tulevalle vuodelle, ja sen perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että tuo strategian kirjaus tulee jäämään kulttuurin osalta vain kauniiksi sanoiksi paperilla: uuden jäähallin suunnitteluun annettiin talousarviossa 300 000 euroa, mutta kulttuuritilojen tilatarpeiden kartoittamiseen ei mitään.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Kalle Räike esitti Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 17. joulukuuta ryhmänsä näkemyksen siitä, miten tällaiseen jakoon päädyttiin. Kyseessä oli yritys selittää musta valkoiseksi.

Talousarvion pohjaesityksenä oli varata 500 000 euroa uuden jäähallin suunnitteluun. Vasemmistoliiton oli tarkoitus esittää budjettikokouksessa Marja Ruokosen muotoilema esitys, jossa jäähallin hulppea suunnitteluraha olisi pienennetty 300 000 euroksi ja säästynyt 200 000 euroa olisi käytetty sisäilmaongelmaisen Salon Teatterin korjaamisen. Sunnuntai-iltana pidetyssä valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa kävi kuitenkin ilmi, että esityksellä ei olisi läpimenon mahdollisuuksia. Niinpä päätimme jättää oman esityksemme tekemättä ja tukea kompromissia, jonka vihreät esittivät: 350 000 euroa jäähallin suunnitteluun ja 100 000 euroa varataan suunnitteluun, jossa kartoitetaan nykyiset tilat ja selvitetään kulttuuri- ja urheilutoimijoiden tarpeet.

Tässä kohtaa valtuustossa alkoi keskustelu siitä, että kulttuurin ja liikunnan vastakkainasettelu ei ole rakentavaa. Tällaisesta vuosikymmeniä sekä kulttuurin että liikunnan saralla hääränneestä tuntuu kummalliselta, että sitä ei koeta vastakkainasetteluksi, jos toinen saa ja toinen ei, mutta se koetaan, jos molemmille yritetään antaa.

Esitetty kompromissi ei kuitenkaan saanut valtuustossa riittävää kannatusta. Puheissa kulttuurimyönteisenä esiintyvä kokoomus tyrmäsi ehdotuksen yksimielisesti, muissa vastustaneissa puolueissa oli sentään pientä hajontaa. Kosmeettisena kädenojennuksena kulttuuriväelle kokoomus esitti pontta eli toivomusta kulttuuri- ja urheilutoimijoiden tarpeiden selvittämisestä.

”Profiloidumme kulttuuri- ja liikuntakaupunkina.” Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus osoittaa, että tuo strategian lause ei ole tyhjää sanahelinää. Kulttuuripalveluilla – ja liikuntapalveluilla – on merkittävä vaikutus ihmisten viihtyvyyteen ja hyvinvointiin; ja sitä myöten myös asuinpaikan valintaan. Jos jatkamme valtuuston nyt luomilla askelmerkeillä, on todennäköistä, että kaupunkistrategiamme uusi visio toteutuu juuri siinä muodossa, johon se on jo irvileukojen suussa vääntynyt: ”Salo – kestävän menetyksen koti”.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 20.12.2022.

Tunnin juna pysäytettävä

Turun Tunnin juna oy julkaisi tiistaina 3. tammikuuta tiedotteen, jossa esiteltiin Helsinki─Turku-välille kaavaillun ratahankeen vaikutuksia matka-aikoihin. Tiedotteessa kerrottiin, että matka taittuisi nopeimmillaan Express-junilla 78 minuutissa. Välipysähdyksiä tekevillä IC-junilla matka-aika olisi 86 minuuttia. Heränneestä vilkkaasta keskustelusta päätellen monille tuli yllätyksenä, että matka-aika ei olisikaan Tunnin juna -brändin lupailema tunti, vaan lähempänä puoltatoista tuntia.

Hanketta on harhaanjohtavan nimen lisäksi pyritty edistämään muillakin kyseenalaisilla keinoilla. Hanketta lobbaamaan perustettu Tunnin juna -sivusto mm. väitti pitkään, että rata lyhentäisi matkaa Helsingin ja Turun välillä 40 kilometriä. Vasta useiden yhteydenottojen jälkeen sivusto suostui korjaamaan määräksi Väyläviraston ilmoittaman 26 kilometriä.

Myös kustannukset on alusta asti pyritty esittämään alakanttiin ja tämä jatkuu edelleen. Vaikka Helsinki─Turku-välin ratahanke koostuu neljästä osasta, kustannuksia esitellään mielellään vain pala kerrallaan. Kokonaisuutena hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 4 miljardia euroa: Espoo─Salo-oikorata 2,875 miljardia, Salo─Turku kaksoisraide 750 miljoonaa, Espoon kaupunkirata 275 miljoonaa, Turun ratapihat ja Kupittaa─Turku-kaksoisraide 108 miljoonaa (Väylävirasto: Helsinki─Turku nopea junayhteys ─ Yhteysvälikortit 2/2021 ja 6/2022). Voimakkaan inflaation ja korkojen nousun takia voidaan olla varmoja, että toteutuessaan hanke nielisi veronmaksajien rahoja huomattavasti tuotakin enemmän. Lisäksi Väyläviraston esittämästä kustannusarviosta puuttuvat kokonaan mm. kaluston uusimisen kustannukset.

Tilanteessa, jossa meidän on varauduttava sosiaali- ja terveyspalvelujen lisärahoitukseen, puolustusvoimien tarpeisiin, huoltovarmuuden ylläpitämiseen, sähkötukiin jne., ainoa vastuullinen päätös olisi pysäyttää tämä ratahanke.

Julkaistu: Turun Sanomat 10.1.2023.