Militaristinen aika

Räjähdealan yritys Forcit perustaa Saloon elektroniikan kokoonpanotehtaan. Investoinnin suuruus on noin 10 miljoonaa, ja täydessä toiminnassaan yritys työllistää noin 200 henkilöä.

Tämä on tietysti todella hyvä uutinen Salolle, mutta jotenkin en vaan osaa olla pelkästään iloinen. Miten maailma on mennyt sellaiseksi, että erilaisilla miinoilla, viuhkapanoksilla ja muovailtavilla räjähteillä on voimakkaasti ja nopeasti kasvavaa kysyntää? Ihmisten tappamisesta on tullut taas entistä parempaa businestä. En omista mitään viisasten kiveä, millä asiat voitaisiin korjata, mutta surullista tämä on.

Laajemman kuvan uutinen on, että puolustuksen parlamentaarinen työryhmä arvioi Suomella olevan tarvetta lähes kaksinkertaistaa puolustusmenonsa nykytasoon verrattuna. Työryhmän raportin mukaan tarve nousee jo vuonna 2029 yli 14 miljardiin euroon. Tämä olisi jopa selvästi yli Naton vaatiman rajan, joka on 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nyt kun on laajasti sitouduttu velkajarruun, niin nämä ovat melkoisia summia. Väistämättä tämä puolustusmenoihin satsaaminen tarkoittaisi leikkauksia jostain muualta. Kokonaisturvallisuus on käsite, joka olisi hyvä muistaa, ja se pitää sisällään muutakin kuin puolustusvoimiin satsaamista.

Elämme valitettavan militaristisia aikoja.

Ilmastonmuutos?

Tämän päiväisessä Hesarissa oli pikku uutinen, jonka mukaan kevät oli mittaushistorian lämpimin lähes koko Suomessa. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kevään keskilämpötila oli 6,9 astetta celsiusta, mikä on aseman koko 182-vuotisen havaintohistorian korkein arvo.

Huolestuttaako? Useimpia varmaankaan ei, vaikka kyllä pitäisi. Keski-Euroopassa lämpötilat huitelevat 35 asteessa. Vanhuksia kuolee kuumuuteen. Ilmastonmuutos on täällä. Halusimme tai emme.

Donald Trump on yksi niistä, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen. Hänkin saattaa kyllä jotain epäillä, mutta koska siitä olisi haittaa bisnekselle, on parempi olla uskomatta. Ja onhan tietty niin, että ilmastonmuutos koettelee sitä kovemmin, mitä köyhempi olet. Jos olet tarpeeksi rikas, voit vetäytyä katettuun ja ilmastoituun paratiisiisi, tai vaikkapa muuttaa Marsiin.

Jokainen voi toki yksilötasolla tehdä jotain, mutta oikeasti tarvitsemme isoa systeemitason muutosta, jos aiomme pärjätä täällä vielä pidempäänkin kuin vain suuryritysten muutaman kymmenen kvartaalin verran.

En minä näin synkkiä joka päivä ajattele, mutta nyt ajattelin, ja jaoin ajatukseni teille.

Kulttuuritalo?

Salon pitäisi saada kulttuuritalo. Tätä on jauhettu jo vuosikymmeniä. Nyt sitä suunnitellaan, mutta jotenkin suunnitelma ei herätä hurraa-huutoja. Ylhäistentielle? Oikeesti. Ei voi eikä ainakaan saa olla siksi niin, koska siellä on tyhjää tilaa.

Ylhäistentien kiinteistö on syrjässä – niin salolaisittain kuin junalla tai bussilla saapuville vieraspaikkakuntalaisille. Kulttuuritalon pitäisi olla keskustassa ja sellainen, josta voi olla ylpeä. Kunnianhimon tason pitäisi olla riittävän korkealla.

Me Hermannin koululaiset olimme kolme vuotta evakossa Ylhäistentiellä, ja lopulta minä taisin olla ainoa, jolla oli luokkatila pohjakerroksessa. Rakennuksessa oli pahoja sisäilmaongelmia, jotka vaikuttivat etenkin pohjakerroksessa. Lisäksi viemäriputki oli poikki, ja rakennuksen alle oli kertynyt vuosikausien ajan sitä itseään. Remonttia on toki tehty ja vielä tehtäisiin, mutta suhtaudun suurella epäluulolla siihen, että tila pysyisi pitkällä aikajänteellä terveenä.

Farmoksen tonttia on aikanaan suunniteltu kulttuuritalon paikaksi, eikä se huono idea ole vieläkään. Entisen Anttilan muuntaminen kulttuuritilaksi tuntuu aika vaikealta, ja lähinnä Jorma Niemistä lämmittävältä idealta. Sen sijaan Helmi Isojunnon ehdotus kulttuuritalon rakentamisesta nykyisen Steissin paikalle on pohdinnan arvoinen. Nykyisellään se aaltopeltinen kyhäelmä ei todellakaan ole mikään keskustan komistus. Toki skeittareille ja nuorisolle pitäisi sitten löytyä korvaavat tilat.

Tehdään kulttuuritalo sitten minne tahansa, kolmannen sektorin toimijat pitää ottaa mukaan suunnitteluun, ja heidän toimintamahdollisuutensa samoissa tiloissa pitää huomioida.

Mutta hyvä, että nyt on päästy ainakin pohdinnan alkuun, ja toki Ylhäistentiekin olisi parempi kuin ei mitään.