Raideliikenne on parhaimmillaan tehokas ja ympäristöystävällinen joukkoliikennemuoto. Panostukset siihen on kuitenkin tehtävä järkiperustein.

Huomio on viime vuosina keskittynyt lähinnä suunnitteilla oleviin kolmeen suureen ratahankkeeseen. Samaan aikaan olemassa olevien ratojen korjausvelka on kasvanut jo yli miljardin euron. Sen umpeen kurominen olisi ensiarvoisen tärkeää. On myös kysyttävä, miten rahat riittäisivät uusien ratojen kunnossapitoon, kun ne eivät riitä nykytilanteessakaan.

Lähijunaliikenteeseen panostaminen olisi myös tärkeää. Varsinais-Suomessa sen kehittämistä on valitettavasti viime aikoina yritetty koplata yhteen ns. tunnin junan kanssa. Tunnin junan virallinen nimi, Helsinki–Turku nopea junayhteys, kertoo, mistä kyseisessä miljardihankkeessa on kyse. Lähijunaliikenteen kehittäminen on siitä riippumatonta, ja olisi täysin mahdollista nykyisellä radalla asema- ja ohituspaikkoja luomalla.

Toki Helsinki–Turku-yhteyskin kaipaa panostuksia. Väyläviraston hankearvioinnissa (VÄYLÄ 50/2020) Rantarataan perustuva hankevaihtoehto Ve R1 todettiin hyötykustannussuhteeltaan parhaaksi (H/K 0,70). Tässä vaihtoehdossa tehtäisiin pieniä oikaisuja ja nopeutuksia sekä kaksoisraide välille Salo–Hajala. Nämä toimet lisäisivät kaukojunien aikatauluvarmuutta ja lyhentäisivät matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä 5–7 minuuttia. Kustannusarvio näille parannuksille oli vain 94 miljoonaa euroa. Melkoinen ero kokonaan uuden radan kustannusarvioon, joka tuolloin oli samalla Turku–Espoo-välillä 3, 334 miljardia euroa.

Myös moottoritietä myötäilevä oikoratavaihtoehto olisi tarkemman selvittämisen arvoinen. Se olisi toteutettavissa nyt valittua linjausta edullisemmin ja olisi lisäksi luontoystävällisempi. Nykyinen linjaushan edellyttäisi kymmenien kilometrien matkalla täysin uuden noin 80 metriä leveän maastokäytävän raivaamista, mikä olisi erittäin haitallista luonnon monimuotoisuudelle ja aiheuttaisi ison loven metsien hiilinieluun. Hankkeen rakentamisaikaiset ilmastopäästöthän on lisäksi arvioitu niin suuriksi, että niiden kompensoitumisaika olisi 140 vuotta. Ja tämä hetkellä, jolloin tavoittelemme hiilineutraaliutta.

Vielä lopuksi monen niin junassa työmatkaansa taittavan kuin muutoinkin matkustavan toive: junien nettiyhteydet olisi saatava kuntoon. Paremmin toimivat yhteydet mahdollistaisivat tehokkaamman junassa työskentelyn ja tietysti myös luotettavamman mobiililaitteiden viihdekäytön. Tähän VR:n ja operaattorien olisi yhteisesti ryhdyttävä panostamaan.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 17.2.2023.