Lähijunaliikenne ei tarvitse Tunnin junaa

Niin sanottua Turun tunnin junaa on vuosikausia lobattu vääristellyin väittein mm. hankkeen hinnasta, matkakilometrien lyhenemästä ja ilmastovaikutuksista – puhumattakaan hankkeen harhaanjohtavasta nimestä. Nyt kun nuo väitteet on faktatiedoin osoitettu virheellisiksi, on keksitty nostaa esille lähijunaliikenne. ”Lähijunaliikenne on ollut yksi keskeisiä asioita koko hankkeessa”, väittää Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen Salon Seudun Sanomissa 18.10.2023. Hankkeen virallinen nimi Helsinki─Turku nopea junayhteys kuitenkin kertoo, mistä oikeasti on kyse.

Turun tunnin junan kustannuksiksi on arvioitu noin 4 miljardia euroa. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa rahaa hankkeeseen varataan kuitenkin vain 460 miljoonaa euroa. Nämä rahat on tarkoitettu Salo─Kupittaa- ja Espoo─Lohja-yhteysvälien toteuttamiseen, mutta ne ovat siihenkin aivan riittämättömät: Väylävirasto on arvioinut pelkästään Salo─Kupittaa-välin kaksoisraiteen hinnaksi 750 miljoonaa euroa. Jos investointipäätös tehdään, salolaisten veronmaksajien pussista tullaan jo tässä kohtaa kyselemään kymmenien miljoonien eurojen panostusta. Vielä isommasta osallistumisesta puhutaan, jos oikorataa Salon ja Lohjan välillä lähdetään tulevaisuudessa toteuttamaan. Petteri Orpon hallitushan jätti sen tulevien hallitusten mietittäväksi.

Kalleudestaan huolimatta kaksoisraidetta Salon ja Kupittaan välillä voidaan salolaisesta näkökulmasta pitää perustelluimpana osana suunnitelmia, sillä seudun lähijunaliikenteen kehittäminen on kannatettava asia. Kaksoisraiteen toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä järjettömän kalliin ja ilmastovaikutuksiltaan negatiivisen Turun tunnin juna -hankkeen toteuttamista kokonaisuudessaan.

Erittäin kalliin kaksoisraiteen lisäksi on vakavasti otettava pohdintaan Suomen Lähijunat Oy:n esittelemä vaihtoehto. Joukkoliikennekonsultti ja yhtiön omistaja Antero Alku kertoi Salon Seudun Sanomissa 20.1.2023, että lähijunaliikenne Salon ja Turun välillä voitaisiin toteuttaa nykyisillä raiteillakin: ”Idea on se, että lähijuna Salosta lähtee sen jälkeen, kun Helsingin pikajuna on lähtenyt kohti Turkua.” Suomen Lähijunat Oy kertoo pystyvänsä aloittamaan liikennöinnin kahdessa vuodessa siitä, kun kunnat ja alueet tekevät periaatepäätöksensä lähijunista.

Lähijunille kyllä, Turun tunnin junalle ei.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 20.10.2023.

Panostuksia raideliikenteeseen

Raideliikenne on parhaimmillaan tehokas ja ympäristöystävällinen joukkoliikennemuoto. Panostukset siihen on kuitenkin tehtävä järkiperustein.

Huomio on viime vuosina keskittynyt lähinnä suunnitteilla oleviin kolmeen suureen ratahankkeeseen. Samaan aikaan olemassa olevien ratojen korjausvelka on kasvanut jo yli miljardin euron. Sen umpeen kurominen olisi ensiarvoisen tärkeää. On myös kysyttävä, miten rahat riittäisivät uusien ratojen kunnossapitoon, kun ne eivät riitä nykytilanteessakaan.

Lähijunaliikenteeseen panostaminen olisi myös tärkeää. Varsinais-Suomessa sen kehittämistä on valitettavasti viime aikoina yritetty koplata yhteen ns. tunnin junan kanssa. Tunnin junan virallinen nimi, HelsinkiTurku nopea junayhteys, kertoo, mistä kyseisessä miljardihankkeessa on kyse. Lähijunaliikenteen kehittäminen on siitä riippumatonta, ja olisi täysin mahdollista nykyisellä radalla asema- ja ohituspaikkoja luomalla.

Toki Helsinki–Turku-yhteyskin kaipaa panostuksia. Väyläviraston hankearvioinnissa (VÄYLÄ 50/2020) Rantarataan perustuva hankevaihtoehto Ve R1 todettiin hyötykustannussuhteeltaan parhaaksi (H/K 0,70). Tässä vaihtoehdossa tehtäisiin pieniä oikaisuja ja nopeutuksia sekä kaksoisraide välille SaloHajala. Nämä toimet lisäisivät kaukojunien aikatauluvarmuutta ja lyhentäisivät matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä 5–7 minuuttia. Kustannusarvio näille parannuksille oli vain 94 miljoonaa euroa. Melkoinen ero kokonaan uuden radan kustannusarvioon, joka tuolloin oli samalla Turku–Espoo-välillä 3, 334 miljardia euroa.

Myös moottoritietä myötäilevä oikoratavaihtoehto olisi tarkemman selvittämisen arvoinen. Se olisi toteutettavissa nyt valittua linjausta edullisemmin ja olisi lisäksi luontoystävällisempi. Nykyinen linjaushan edellyttäisi kymmenien kilometrien matkalla täysin uuden noin 80 metriä leveän maastokäytävän raivaamista, mikä olisi erittäin haitallista luonnon monimuotoisuudelle ja aiheuttaisi ison loven metsien hiilinieluun. Hankkeen rakentamisaikaiset ilmastopäästöthän on lisäksi arvioitu niin suuriksi, että niiden kompensoitumisaika olisi 140 vuotta. Ja tämä hetkellä, jolloin tavoittelemme hiilineutraaliutta.

Vielä lopuksi monen niin junassa työmatkaansa taittavan kuin muutoinkin matkustavan toive: junien nettiyhteydet olisi saatava kuntoon. Paremmin toimivat yhteydet mahdollistaisivat tehokkaamman junassa työskentelyn ja tietysti myös luotettavamman mobiililaitteiden viihdekäytön. Tähän VR:n ja operaattorien olisi yhteisesti ryhdyttävä panostamaan.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 17.2.2023.