LÄNSIRATA EI OLE INVESTOINTI HUOLTOVARMUUTEEN

Julkisuudessa on viime aikoina esitetty arvioita, että Länsirata eli aikaisemmalta nimeltään Turun tunnin juna voisi parantaa Suomen huoltovarmuutta. Nämä arviot ovat hyvä esimerkki siitä, miten kyseistä hanketta koitetaan ajaa “kuin käärmettä pyssyyn”.

Rataa on suunniteltu vain henkilöliikenteelle ja sen kustannusarvio on noin kolme miljardia. Jos rata haluttaisiin myös tavaraliikenteelle sopivaksi, olisi kustannusarvio aivan toinen. Ja niinhän se tulisi kyllä olemaan nytkin: Kupittaa-Turku-ratahankkeen hintalappu on noussut lähes kolminkertaiseksi 67 miljoonasta 172 miljoonaan euroon.

Mikä sitten olisi tämän radan merkitys Suomen huoltovarmuudelle? Rata olisi todella helppo tuhota droneilla pommittamalla tai ohjuksilla. Ainoa järkevä ja Suomen huoltovarmuuden kannalta tarpeellinen hanke tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi Jäämeren yhteyden vahvistaminen.

Kuka sitten radan maksaisi? Mikä olisi Lohjan ja Vihdin into lähteä kustantamaan loppua rataa, kun rata sinne olisi saatu valmiiksi? Helsinkihän on jo jättäytynyt pois.

Jossakin väestöpohjaltaan rikkaammassa maassa hanke voisi vielä olla perusteltavissa, mutta ei väkiköyhässä Suomessa.

Jos Salo lähtee hanketta rahoittamaan, se on kaikki pois muista investoinneista. Olisi hyvä joskus pysähtyä miettimään haluaisitko mieluummin asua sellaisessa kunnassa, jossa on huolehdittu hyvin päivähoidosta ja kouluista, on hieno urheilupuisto maauimaloineen, on kulttuuritalo jne., vai sellaisessa kunnassa, josta pääsee hiukan nopeammin junalla pois.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 20.3.2025.

Tahtotila Länsiradan rahoittamisesta

Salon kaupunginhallituksessa hyväksyttiin maanantaina 29.1. äänin ”tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta”. Valtuuston kantaa ei kysytty eikä myöskään salolaisten veronmaksajien.

Näin siis pikkuhiljaa salolaisia uitetaan maksumiehiksi tähän miljardihankkeeseen. Radan kokonaiskustannusten viimeisin hinta-arvio on noin 4 miljardia euroa, ja Salon osuus hankeyhtiössä 4,8 %. Jos paljon puhuttua EU-tukea saataisiin jopa maksimimäärä eli 30 %, jäisi salolaisten maksettavaksi nykysuunnitelmien mukaan noin 130 miljoonaa euroa! Ja tämä siis siinä tapauksessa, että EU avaisi rahahanojaan epätodennäköisen avokätisesti. Valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön viime vuoden tammikuussa julkaisemassa raportissa on arvioitu, että EU:lta voitaisiin rakentamistukea saada huomattavasti vähemmän eli noin 7–8 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Kaikki vähänkään tällaisten hankkeiden kustannuskehitystä seuranneet tietävät, että on myös syytä varautua huomattavaan kustannusten nousuun. Tästä ikävänä, mutta ei yllättävänä, esimerkkinä toimivat hankkeen Turun pään kustannukset. Tuore uutinen viime perjantailta kertoo niiden lähes kolminkertaistuneen alkuperäisistä suunnitelmista: Turun Kupittaan ja päärautatieaseman välille rakennettavan kaksoisraiteen kustannusarvio on noussut 67,5 miljoonasta 172 miljoonaan euroon! Ja maksettava on, sillä toteuttamissopimus ei anna Turulle mahdollisuutta vetäytyä.

Kustannusten nousun syyksi Väyläviraston hankkeet-toimialan johtaja Magnus Nygård kertoo mm. maaperäriskit: ”Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että Turun maaperän riskien arvioinnissa olisi pitänyt onnistua paremmin. Ei ole täysi uutinen, että se on vaativa rakentamisympäristö. Se on aliarvioitu.”

Salossa ratalinjaus kulkee alueella, jossa savipatjan paksuus on paikoitellen jopa noin 70 metriä. Siinä sitä on maaperäriskiä kerrakseen. Ikäviä esimerkkejä näistä riskeistä on viime päivinä saatu kuulla Mahtinaisentien tiimoilta.

Salon Seudun Sanomat kirjoittaa sunnuntaisessa (4.2.) pääkirjoituksessaan toiveikkaasti hankeyhtiön EU:lle jättämästä tukihakemuksesta: ”Valtion ja EU:n rahoilla rakentaminen voitaisiin kuitenkin saada ainakin alkuun. Ja kun ensimmäiset osuudet on tehty, nousee kynnys jättää hommat kesken.”

Tuntuu, että tämä juuri on se taktiikka: hanketta palastellaan ja pikkuhiljaa hyväksytetään. Ensi alkuun puhuttiin, että ratahan ei maksa Salolle yhtään mitään. Valtio maksaa ja EU. Sitten perusteltiin Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön mukaan menoa ja 3,74 miljoonan euron panostusta niin, että tässä on kyse vain suunnittelusta ja suunnittelurahoista. Seuraavaksi kaupunginhallitus päätti, että ”– Turun Tunnin Juna Oy voi siirtyä suunnitteluvaiheen aikana rakentamisvaiheeseen ja hankeyhtiö voi käyttää rakentamisvaiheen käynnistämiseen sijoitetun vapaan pääoman rahastoa”.  Asemakaavoja on vähitellen muutettu radan vaatimalla tavalla, ja nyt siis on osoitettu ”tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta”.

Salon on irtauduttava tästä kalliista ratahankkeesta. Kaikkien tehtyjen mielipidekyselyjen mukaan se on  salolaisten tahtotila.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 7.2.2024.