Uuden Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy odotettu kirjaus ns. Turun tunnin juna -hankkeen edistämisestä. Odotettu siinä mielessä, että hanketta ovat koko ajan voimakkaimmin ajaneet juuri Turun kokoomusta lähellä olevat tahot, Petteri Orpo yhtenä näkyvimmistä.
Hankkeen kannattajat ovat tietysti lausuneet julki tyytyväisyytensä hallitusohjelman kirjauksesta, mutta mitään suuria riemunkiljahduksia ei ole kuultu. Reaktioiden vaisuus selittyy sillä, että hallitusohjelmaan on kirjattu vain Kupittaa−Salo- ja Espoo−Lohja-välien edistäminen, ei koko hankkeen. Lisäksi rahaa hallitusohjelma lupaa vain 460 miljoonaa euroa. Jo pelkästään Kupittaa−Salo-välin hinnaksi on Väylävirasto arvioinut 750 miljoonaa euroa.
Mainitusta hallitusohjelman kirjauksesta onkin vielä pitkä matka hankkeen toteutumiseen. Seuraava koetinkivi on rakentamispäätös. Edes hallituspuolueissa ei ole täyttä yksimielisyyttä tällaisen ”rautatiesiltarumpupolitiikan” järkevyydestä.
Suurin koetinkivi on tietysti raha. Hankkeen koko kustannusarvio on noin 4 miljardia euroa. Tässä kohtaa hankkeen kannattajat vetoavat yleensä EU-rahoitukseen. Valtioneuvoston Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 kertoo kuitenkin näin: ”Tukea voi komission työsuunnitelman mukaisesti hakea hankkeille, joiden toteuttamisesta on tehty kansallinen rahoituspäätös ja joiden hyöty-kustannussuhde on yli 1.” Helsinki–Turkua nopea junayhteys -hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi Väylävirasto on hankearvioinnissaan (VÄYLÄ 50/2020) laskenut 0,44.
Jotakin kuitenkin EU:lta ehkä saataisiin. Valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön tammikuussa julkaistussa raportissa arvioidaan, että EU:n tuki rakentamiseen olisi 250 miljoonaa eli vajaat 10 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Yksityistä rahaa hankkeeseen on kyseisen raportin mukaan mahdollista saada vain, jos valtio takaa sijoittajille tietyn tuoton – eli veronmaksajat radan silloinkin maksaisivat ja vielä voittomarginaalilla korotettuna.
Salo on toistaiseksi päättänyt panostaa hankkeeseen 3,74 miljoonaa euroa suunnittelurahoja. Nyt hallitusohjelmassa kaivataan kuntia mukaan ratayhtiön omistajiksi eli osallistumaan rakennuskustannuksiin. Jos tähän lähdetään, siirrytään puhumaan aivan eri kokoluokan summista eli kymmenistä miljoonista euroista.
Valtaosa salolaisista suhtautuukin gallupien mukaan kielteisesti ratahankkeeseen. Esimerkiksi maaliskuussa 2023 Taloustutkimuksen kyselyssä vain 16 % vastanneista allekirjoitti väitteen ”Tunnin juna Turusta Helsinkiin pitää saada rakenteille valtiontalouden säästöpaineista huolimatta”.
Salon Seudun Sanomien pääkirjoitus 17.6.2023 esittää syyksi salolaisten nihkeyteen viestinnän epäonnistumisen: ”Tunnin juna toisi Salolle lukuisia hyötyjä, mutta niiden artikuloiminen äänestäjille on osoittautunut hyvin vaikeaksi.”
Olisiko kuitenkin niin, että syy ei ole lobbareiden osaamattomuudessa tai kuntalaisten ymmärtämättömyydessä, vaan siinä, että viesti on väärä? Väitetyt hyödyt ovat toiveita vailla tutkimusnäyttöä ja konkretiaa, mutta haitat olisivat täyttä totta. Tämän suurin osa salolaisista näkee ja ymmärtää.
Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 22.6.2023.
