Aihearkisto: Mielipidekirjoitus

Hyvinvointivaltiossa pitäisi auttaa digitaidottomia

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Yhteiskuntamme on nopeasti muuttunut vahvasti digitaaliseksi, ja kehitystä pyritään edelleen vauhdittamaan. Monia palveluita siirretään entistä enemmän verkosta löytyviksi. Näin tehdään muun muassa säästösyistä.

Kehitys ei ole kuitenkaan ongelmatonta. THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ei käytä lainkaan internettiä. Lukion tai ammatillisen tutkinnon suorittaneillakin prosentti nousee lähelle 30:tä. Yli 85-vuotiaiden kohdalla yli 70 prosenttia ei kykene asioimaan itse sähköisissä palveluissa. Noin 500 000 suomalaista ei osaa käyttää digilaitteita lainkaan tai ei ainakaan itsenäisesti.

Ratkaisuksi on hallituksen toimesta perustettu niin sanottuja Suomi-pisteitä, joissa saa digitukea viranomaisten kanssa asiointiin. Niitä ei kuitenkaan ole tarpeeseen nähden läheskään riittävästi. Tavoitteena on, että asiakas saisi palvelua pääsääntöisesti enintään tunnin ajomatkan päässä. Melkoinen matka, ja vielä vaikeampi, jos et omista autoa.

Mutta tarvetta olisi. Ystäväni kertoi joku aika sitten, että hän oli matkannut Pasilan Suomi-pisteelle, saadakseen neuvoa veroasioissa. Hän oli paikalla kaksi tuntia ennen sulkemisaikaa, mutta hänelle kerrottiin, että ei kannata jäädä jonottamaan, koska häntä ennen jonossa oli jo noin 100 henkeä.

Hallitusohjelmassa kerrotaan, että hallitus tukee kuntien ja järjestöjen kautta ikäihmisten digitaitoja. Hallituksen suuret järjestöleikkaukset ovat kuitenkin osuneet myös digitukea tarjoaviin järjestöihin. Ensi hallituskaudella on löydyttävä rahaa ikäihmisten digitaitojen tukemiseen ja lisäämiseen.

Itse kuulun siihen korkeakoulututkinnon omaavaan yli 65-vuotiaiden ryhmään, jonka digitaidot ovat pääsääntöisesti kohtuulliset. Olen silti monta kertaa menettänyt hermoni etsiessäni esim. Kelan tai hyvinvointialueen sivuilta jotain tarvitsemaani tietoa.

Yli 75-vuotiaista suomalaisista 20 prosentilla ei ole älypuhelinta. Myös heidät on pidettävä mukana, jos aiomme todella olla hyvinvointivaltio.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 19.6.2026.

Koulut pitävät kylät elinvomaisina

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Koulutyö päättyy pian. Toivottavasti ei muutaman koulun osalta kokonaan.

Koulukeskustelu käy nyt taas vilkkaana, kun kaupunginhallitus päätti käyttää otto-oikeuttaan opetuslautakunnan päätöksiin, ja päätyi lopulta siihen, että Sirkkulan koulu lakkautettaisiin. Valtuusto näistä sitten lopullisesti päättää. Oman näkökantani olen esitellyt alla.

En kannata Hähkänän enkä Sirkkulan koulujen lakkautusta, koska siellä oppilasmäärä ei ole alle sen 42:n, jonka kaupunginvaltuusto on päättänyt tarkastelun rajaksi. Tässä jos missä asiassa pitää olla ennakoitavuutta. Moni on voinut ripustaa muuttopäätöksensä alueille juuri tämän varaan. Ei tällaisessa asiassa voida yhtäkkiä vetää heiltä mattoa jalan alta.

Taannoin valtuusto hyväksyi 27 miljoonan panostuksen Länsirataan. Sillä saadaan kaksoisraide Salosta Hajalaan ja lähijunapysäkki Hajalaan. Hanketta perustellaan meille sillä, että se tuo elinvoimaa. Samaan aikaan ollaan lakkauttamassa Hajalasta koulu – koulu, jota käytetään paljon muuhunkin kuin koulunkäyntiin. Ei kovin elinvoimaista. En kannata.

Teijo on hankalampi tapaus pienen oppilasmääränsä takia. Ehkä paras ratkaisu olisi päiväkodin ja luokat 1–4 yhdistävä nk. lasten keskus. Sellaistahan teijolaiset itsekin ovat ehdottaneet. On kohtuutonta, että pieniä lapsia ryhdyttäisiin kuljettamaan Teijolta Alhaisten kouluun. Varmasti tällaisen lasten keskuksen ylläpito maksaisi, mutta niin saisi maksaakin. Kunnan perustehtävä on kuitenkin järjestää peruspalveluita kuntalaisille.

Se säästömäärä, joka näillä pienten koulujen lakkautuksilla saavutettaisiin, on Salon budjettiin verrattuna olematon. Järkevämpää olisi tarkastella koko kouluverkkoa huolella, ja tehdä sitten oikeasti vaikuttavia päätöksiä.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 7.5.2026.

Olen iloinen veronmaksaja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Särkisalon ja Teijon päiväkotien lakkautussuunnitelmat ovat herättäneet viime aikoina vilkasta keskustelua. Lapsien lukumäärän vähenemistä ei pääse karkuun ja lapsiluvun ennustetaan tulevaisuudessa vähenevän entuudestaan. Mutta jos päätöksiä päiväkotien lakkautuksista tehdään pelkästään väestöennusteita tuijottaen, ollaan helposti tilanteessa, jossa näistä ennusteista tulee itseään toteuttavia. Harvassa ovat varmasti ne lapsiperheet, jotka muuttaisivat kylälle, jonka päiväkoti on lakkautettu tai jonka lakkautusta suunnitellaan.

Teijolla Marine Alutech työllistää tällä hetkellä vajaa 150 työntekijää ja lisää rekrytään koko ajan. Tavoitteena on kasvattaa työntekijämäärä 500:een vuoteen 2030 mennessä. Tässä joukossa on varmasti perheitä, jotka kaipaisivat lähellä olevaa päiväkotia.

Työssä käyville pienten lasten vanhemmille on ensisijaisen tärkeää, että lasten päiväkoti ja/tai koulumatka on helppo ja turvallinen. Oma työmatka voi sitten olla pidempikin.

Ei voi puhua elävistä kylistä ja lapsiperheiden houkuttelusta, jos samaan aikaan lakkautetaan kyliltä päiväkoteja. Tai voi tietysti puhua, mutta siinä ei ole mitään järkeä eikä totuuspohjaa.

Lopuksi voin todeta, että olen allekirjoittanut adressin Särkisalon ja Teijon päiväkotien säilyttämisen puolesta. Ja kyllä, maksan mielelläni lisää veroja, jos se auttaa säilyttämään nämä päiväkodit. Uskon myös, että en ole ollenkaan ainoa, joka ajattelee näin.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 8.2.2026.

Ykköseksi työttömyydessä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Suomi sai viime viikolla hyvin kyseenalaisen kunnian eli se nousi Euroopan maiden työttömyysastetilaston ykköseksi. Taakse jäivät mm. paljon haukutut Etelä-Euroopan maat Espanja ja Kreikka. Lisäksi Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle niin liiallisen alijäämän kuin sosiaalisen kehityksen osalta.

Tämähän on kaikki edellisen hallituksen ja maahanmuuttajien syytä. Näin ainakin väittää nykyinen hallitus. Mutta nykyinen hallitus on istunut jo kohta kolme vuotta, ja maahanmuutto on paitsi tehty koko ajan vaikeammaksi niin on kuitenkin moneen paremmin menestyvään maahan verrattuna pientä.

Entäs ne kansainväliset suhdanteet? Samat suhdanteet kohdistuvat myös muihin maihin ja niissä talous nousee.

Mutta nousuhan on aivan nurkan takana. Niinhän se on ollut hallituksen mukaan jo pitkään. Tuo nurkka vaan tuntuu siirtyvän koko ajan kauemmas.

Mikä sitten on kulutuksen kunnollista käynnistymistä ja sitä myöten kasvua estävä selittämätön jarru? Vai onko se niin selittämätön? Työttömyys lisääntyy – missä ovat ne luvatut 100 000 uutta työpaikkaa? – työssä vielä olevatkin ovat huolestuneita työpaikkojensa puolesta, sosiaaliturvasta leikataan koko ajan lisää, veronkevennykset hyödyttävät eniten jo valmiiksi suurituloisia jne.

Juuri etenkin veronkevennysten kohdentaminen suurituloisille on tässä tilanteessa aivan järjetöntä. Se ei millään muotoa lisää kulutuskysyntää – joka voisi olla avain käänteen saamisen.

 Lisäksi etenkin valtiovarainministeri Purra on jatkuvasti kertonut, että vielä pitäisi leikata lisää ja lisää. Onko mikään ihme, että ihmiset mieluummin säästävät ns. pahan päivän varalle kuin kuluttavat?

Onneksi tätä hallituskautta on enää jäljellä reilu vuosi.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 13.01.2026.

LÄNSIRATA EI OLE INVESTOINTI HUOLTOVARMUUTEEN

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Julkisuudessa on viime aikoina esitetty arvioita, että Länsirata eli aikaisemmalta nimeltään Turun tunnin juna voisi parantaa Suomen huoltovarmuutta. Nämä arviot ovat hyvä esimerkki siitä, miten kyseistä hanketta koitetaan ajaa “kuin käärmettä pyssyyn”.

Rataa on suunniteltu vain henkilöliikenteelle ja sen kustannusarvio on noin kolme miljardia. Jos rata haluttaisiin myös tavaraliikenteelle sopivaksi, olisi kustannusarvio aivan toinen. Ja niinhän se tulisi kyllä olemaan nytkin: Kupittaa-Turku-ratahankkeen hintalappu on noussut lähes kolminkertaiseksi 67 miljoonasta 172 miljoonaan euroon.

Mikä sitten olisi tämän radan merkitys Suomen huoltovarmuudelle? Rata olisi todella helppo tuhota droneilla pommittamalla tai ohjuksilla. Ainoa järkevä ja Suomen huoltovarmuuden kannalta tarpeellinen hanke tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi Jäämeren yhteyden vahvistaminen.

Kuka sitten radan maksaisi? Mikä olisi Lohjan ja Vihdin into lähteä kustantamaan loppua rataa, kun rata sinne olisi saatu valmiiksi? Helsinkihän on jo jättäytynyt pois.

Jossakin väestöpohjaltaan rikkaammassa maassa hanke voisi vielä olla perusteltavissa, mutta ei väkiköyhässä Suomessa.

Jos Salo lähtee hanketta rahoittamaan, se on kaikki pois muista investoinneista. Olisi hyvä joskus pysähtyä miettimään haluaisitko mieluummin asua sellaisessa kunnassa, jossa on huolehdittu hyvin päivähoidosta ja kouluista, on hieno urheilupuisto maauimaloineen, on kulttuuritalo jne., vai sellaisessa kunnassa, josta pääsee hiukan nopeammin junalla pois.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 20.3.2025.

Salon outo Wilma-linjaus

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tein jo runsas vuosi sitten valtuustoaloitteen koulujen Wilma-järjestelmän käyttöönotosta myös oppilashuollon henkilöstölle. Tämä mahdollisuushan poistettiin 1.1.2023, kun Salo liittyi Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen. Aloite johti selvittelyyn, mutta ei toivottuun tulokseen. Jukka Huttunen kirjoitti asiasta Salon Seudun Sanomissa 4.3.2025.

Monissa muissa kunnissa tämä näkyvyys on taattu. Näin on jopa Salon seudun koulutuskuntayhtymän ammattiopistossa. Oikeudellisiin tai muihin ongelmiin asia ei ole käsittääkseni johtanut missään.

Onkin käsittämätöntä, että Salo ei ole saanut Wilma-ongelmaa ratkaistua yli kahteen vuoteen. Kouluterveydenhoitajilla, -kuraatoreille ja –psykologeilla tulee olla pääsy työssään tarvitsemiinsa Wilma-tietoihin. Tämä on myös asiaa koskevan lainsäädännön henki. Tuntuu, että Salossa luetaan lakikirjaa ’kuin piru raamattua’.

Salon kaupungin tietosuojavastaava Aino Andersson toteaa 27.2.2025 Salon Seudun Sanomissa: “–Näillä vaatimuksilla yhtälö on aika vaativa ja saattaa jäädä kokonaan ratkaisematta.” Jos näin on, suurimpia häviäjiä ovat lapset ja nuoret.”

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 13.3.2025.

Esteetön kuntosali

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

  Olen sattuneesta syystä ollut viime aikoina ahkera uimahallin yläkerrassa sijaitsevan esteettömän kuntosalin käyttäjä. Sali on Salolta loistava uusi panostus kuntoutukseen ja seniorien liikuntaan. Ajoittain salilla vaan tuppaa olemaan ruuhkaa ihan liiaksi asti. 

Liikuntapaikkamestari Marko Mäkinen kertoi, että Hur-laitteiden käyttöön toimitettuja RFID-kortteja on myyty nyt ensimmäisten kuukausien aikana noin 470 kpl, ja käyntejä on ehkä noin 5000. Tietysti mukana voi olla uutuuden viehätystä ja uuden vuoden lupauksia, mutta melkoinen määrä joka tapauksessa. 

 Salin Suomessa valmistetut laitteet ovat kaupungilla vuokralla viisi vuotta, hintaan 150 000 euroa. Vuokra-ajan umpeuduttua kaupunki voi joko lunastaa laitteet, palauttaa ne tai jatkaa vuokrasopimusta. 

 Ehdotankin, että kaupunki hankkii samaan kauppaan muutaman laitteen lisää – siis kaksoiskappaleet. Etenkin laitteilla, joilla voi tehdä kaksi tai useampiakin liikkeitä, on usein jonoa. Tämä voi pahimmillaan johtaa hyvin alkaneen projektin lopahtamiseen. 

 Hankinnan voisi ajoittaa vaikkapa syksyllä edessä olevaan uimahallin remonttiin. Samalla varmasti hoidetaan kuntoon salin ilmastointi. 

   Tätä jos mitä voi pitää investointina, joka varmasti maksaisi itsensä takaisin yhteiskunnalle.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat  2.3.2025.

Tahtotila Länsiradan rahoittamisesta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Salon kaupunginhallituksessa hyväksyttiin maanantaina 29.1. äänin ”tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta”. Valtuuston kantaa ei kysytty eikä myöskään salolaisten veronmaksajien.

Näin siis pikkuhiljaa salolaisia uitetaan maksumiehiksi tähän miljardihankkeeseen. Radan kokonaiskustannusten viimeisin hinta-arvio on noin 4 miljardia euroa, ja Salon osuus hankeyhtiössä 4,8 %. Jos paljon puhuttua EU-tukea saataisiin jopa maksimimäärä eli 30 %, jäisi salolaisten maksettavaksi nykysuunnitelmien mukaan noin 130 miljoonaa euroa! Ja tämä siis siinä tapauksessa, että EU avaisi rahahanojaan epätodennäköisen avokätisesti. Valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön viime vuoden tammikuussa julkaisemassa raportissa on arvioitu, että EU:lta voitaisiin rakentamistukea saada huomattavasti vähemmän eli noin 7–8 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Kaikki vähänkään tällaisten hankkeiden kustannuskehitystä seuranneet tietävät, että on myös syytä varautua huomattavaan kustannusten nousuun. Tästä ikävänä, mutta ei yllättävänä, esimerkkinä toimivat hankkeen Turun pään kustannukset. Tuore uutinen viime perjantailta kertoo niiden lähes kolminkertaistuneen alkuperäisistä suunnitelmista: Turun Kupittaan ja päärautatieaseman välille rakennettavan kaksoisraiteen kustannusarvio on noussut 67,5 miljoonasta 172 miljoonaan euroon! Ja maksettava on, sillä toteuttamissopimus ei anna Turulle mahdollisuutta vetäytyä.

Kustannusten nousun syyksi Väyläviraston hankkeet-toimialan johtaja Magnus Nygård kertoo mm. maaperäriskit: ”Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että Turun maaperän riskien arvioinnissa olisi pitänyt onnistua paremmin. Ei ole täysi uutinen, että se on vaativa rakentamisympäristö. Se on aliarvioitu.”

Salossa ratalinjaus kulkee alueella, jossa savipatjan paksuus on paikoitellen jopa noin 70 metriä. Siinä sitä on maaperäriskiä kerrakseen. Ikäviä esimerkkejä näistä riskeistä on viime päivinä saatu kuulla Mahtinaisentien tiimoilta.

Salon Seudun Sanomat kirjoittaa sunnuntaisessa (4.2.) pääkirjoituksessaan toiveikkaasti hankeyhtiön EU:lle jättämästä tukihakemuksesta: ”Valtion ja EU:n rahoilla rakentaminen voitaisiin kuitenkin saada ainakin alkuun. Ja kun ensimmäiset osuudet on tehty, nousee kynnys jättää hommat kesken.”

Tuntuu, että tämä juuri on se taktiikka: hanketta palastellaan ja pikkuhiljaa hyväksytetään. Ensi alkuun puhuttiin, että ratahan ei maksa Salolle yhtään mitään. Valtio maksaa ja EU. Sitten perusteltiin Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön mukaan menoa ja 3,74 miljoonan euron panostusta niin, että tässä on kyse vain suunnittelusta ja suunnittelurahoista. Seuraavaksi kaupunginhallitus päätti, että ”– Turun Tunnin Juna Oy voi siirtyä suunnitteluvaiheen aikana rakentamisvaiheeseen ja hankeyhtiö voi käyttää rakentamisvaiheen käynnistämiseen sijoitetun vapaan pääoman rahastoa”.  Asemakaavoja on vähitellen muutettu radan vaatimalla tavalla, ja nyt siis on osoitettu ”tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta”.

Salon on irtauduttava tästä kalliista ratahankkeesta. Kaikkien tehtyjen mielipidekyselyjen mukaan se on  salolaisten tahtotila.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 7.2.2024.

Päätökset eivät saa perustua toiveajatteluun

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Salon Seudun Sanomat loi tiistaisessa (31.10.2023) pääkirjoituksessaan painetta salolaisille päättäjille.  Ratarahat syytä löytää -otsikolla kirjoitus vaati päättäjiä suhtautumaan positiivisesti Turun ja Salon välisen kaksoisraiteen rahoittamiseen.

Mielipiteitä voi olla monenlaisia, mutta näin isossa asiassa päätösten täytyy perustua faktoihin, ei toiveajatteluun. Pääkirjoituksessa esitettiin arvio, että Suomi voisi mahdollisesti saada jopa 30 prosenttia radan rahoituksesta EU:lta. Tämä pienentäisi merkittävästi kunnilta haettavaa rahoitusta.

Väite tuon suuruisesta EU-rahoituksesta on kuitenkin toiveajattelua. Valtioneuvoston Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 kertoo EU:n väylätuista näin: ”– Tukea voi komission työsuunnitelman mukaisesti hakea hankkeille, joiden toteuttamisesta on tehty kansallinen rahoituspäätös ja joiden hyöty-kustannussuhde on yli 1.” Helsinki–Turkua nopea junayhteys -hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi Väylävirasto on hankearvioinnissaan laskenut 0,44.

Tammikuussa julkaistussa valtiovarainministeriön raportissa ollaan kuitenkin sen verran toiveikkaita, että tähän kokonaisuudessaan noin 3,4–4 miljardin euron hankkeeseen arvellaan olevan mahdollista saada EU-tukea 250 miljoonaa euroa. Prosentteina se on 6–8 prosenttia.

Yksityistä rahaa hankkeeseen on valtiovarainministeriön raportin mukaan mahdollista saada vain, jos valtio takaa sijoittajille tietyn tuoton – eli veronmaksajat radan silloinkin maksaisivat ja voittomarginaalilla korotettuna.

Pääkirjoituksessa mainitaan myös jo rakenteilla oleva osio eli Turun ratapihat ja Kupittaa─Turku-kaksoisraide. Hyvä, että mainitaan. Sen kustannusarvio on noussut 67 miljoonasta 108 miljoonaan euroon, eli nousua on noin 60 prosenttia. Turkulaisille lisää maksettavaa tuli 20,25 miljoonaa euroa. Tällaiseen kehitykseen on salolaistenkin syytä varautua. Jos rahoittamaan lähdetään, kyse ei tule olemaan pikkurahoista salolaisille veronmaksajille.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 3.11.2023.

Lähijunaliikenne ei tarvitse Tunnin junaa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Niin sanottua Turun tunnin junaa on vuosikausia lobattu vääristellyin väittein mm. hankkeen hinnasta, matkakilometrien lyhenemästä ja ilmastovaikutuksista – puhumattakaan hankkeen harhaanjohtavasta nimestä. Nyt kun nuo väitteet on faktatiedoin osoitettu virheellisiksi, on keksitty nostaa esille lähijunaliikenne. ”Lähijunaliikenne on ollut yksi keskeisiä asioita koko hankkeessa”, väittää Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen Salon Seudun Sanomissa 18.10.2023. Hankkeen virallinen nimi Helsinki─Turku nopea junayhteys kuitenkin kertoo, mistä oikeasti on kyse.

Turun tunnin junan kustannuksiksi on arvioitu noin 4 miljardia euroa. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa rahaa hankkeeseen varataan kuitenkin vain 460 miljoonaa euroa. Nämä rahat on tarkoitettu Salo─Kupittaa- ja Espoo─Lohja-yhteysvälien toteuttamiseen, mutta ne ovat siihenkin aivan riittämättömät: Väylävirasto on arvioinut pelkästään Salo─Kupittaa-välin kaksoisraiteen hinnaksi 750 miljoonaa euroa. Jos investointipäätös tehdään, salolaisten veronmaksajien pussista tullaan jo tässä kohtaa kyselemään kymmenien miljoonien eurojen panostusta. Vielä isommasta osallistumisesta puhutaan, jos oikorataa Salon ja Lohjan välillä lähdetään tulevaisuudessa toteuttamaan. Petteri Orpon hallitushan jätti sen tulevien hallitusten mietittäväksi.

Kalleudestaan huolimatta kaksoisraidetta Salon ja Kupittaan välillä voidaan salolaisesta näkökulmasta pitää perustelluimpana osana suunnitelmia, sillä seudun lähijunaliikenteen kehittäminen on kannatettava asia. Kaksoisraiteen toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä järjettömän kalliin ja ilmastovaikutuksiltaan negatiivisen Turun tunnin juna -hankkeen toteuttamista kokonaisuudessaan.

Erittäin kalliin kaksoisraiteen lisäksi on vakavasti otettava pohdintaan Suomen Lähijunat Oy:n esittelemä vaihtoehto. Joukkoliikennekonsultti ja yhtiön omistaja Antero Alku kertoi Salon Seudun Sanomissa 20.1.2023, että lähijunaliikenne Salon ja Turun välillä voitaisiin toteuttaa nykyisillä raiteillakin: ”Idea on se, että lähijuna Salosta lähtee sen jälkeen, kun Helsingin pikajuna on lähtenyt kohti Turkua.” Suomen Lähijunat Oy kertoo pystyvänsä aloittamaan liikennöinnin kahdessa vuodessa siitä, kun kunnat ja alueet tekevät periaatepäätöksensä lähijunista.

Lähijunille kyllä, Turun tunnin junalle ei.

Julkaistu: Salon Seudun Sanomat 20.10.2023.